Medway


Melkein hävettää myöntää, mutta lauantaina tein mun ensimmäisen reissun Lontoon ulkopuolelle. Oon ollut täällä pian kaksi kuukautta, mutta nyt vasta sain raahattua itseni sinne "oikeaan Englantiin". Lontoo on huikea paikka, ja nähtävää on edelleen vaikka millä mitalla, mutta moni sanoo sen myös poikkeavan hyvin paljon muusta maasta. Ja oikeassahan he ovat. Kaukana suurkaupungin vilinästä tuntee olevansa enemmän Englannissa, kuin Lontoossa koskaan. Mun etukäteiskuvitelmat Iso-Britanniasta vastaavat hyvin paljon esimerkiksi Medwayn maisemia, joissa lauantain vietin. Näissä maisemissa kaikki brittikirjojenkin hahmot seikkailevat, niin ainakin voisi kuvitella.



Aamulla heräsin minuuttia ennen herätyskelloa, ja totesin sisäisen kelloni toimivan erittäin hyvin. Matka Medwayyn taittui mukavasti alle tunnissa, kiitos uutuuttaan kiiltävän junan. Jos joku on tulossa syyslomalle Lontooseen, niin suosittelen tekemään päiväreissun johonkin kauemmas. Lippuja voi saada määränpäästä riippuen hyvinkin halvalla, ja enlantilainen pikkukaupunki on oikeasti näkemisen arvoinen juttu. Sellaisissa tuun reissaamaan vielä paljon. Jossain vaiheessa olisi myös ihan tajuttoman kiva käydä keskellä eimitään, ja katsella miltä maaseutu näyttää täällä.

Perillä mua vastassa oli ihana Milla, jonka kanssa ollaan Lontootakin kierrelty. Medway-konkarina hän osasi liikkua ilman karttoja ja bussiaikatauluja, joten päästiin sujuvasti paikasta toiseen. Ilman kameroita oltaisiin ehkä menty paikallisista. Aloitettiin turistikierros Rochesterin linnasta, joka on todella sympaattinen linnavanhus. Ylhäältä oli huikeat näkymät ympäri Medwayta, ja kivikäytäviin pystytetyistä kylteistä saattoi lukea linnan eri vaiheista. Jos jotakuta kiinnostaa kuulla lisää Rochesterin linnasta, niin englanninkielisestä wikipediasta löytyy aika kattava artikkeli. Linnassa muuten joku tuntematon mies halusi ottaa musta kuvia mun kameralla. Ensin yhdellä käytävällä, ja kun myöhemmin törmäsin samaan henkilöön uudelleen niin taas hän halusi ottaa kuvia. Annoin toki toisen tehdä tahtonsa mukaan, ja nyt mulla on muutama naamakuva lisää tietokoneen kuvagalleriassa. 



Linnan jälkeen suuntasimme ihaniin pieniin putiikkeihin, joita Rochester on pullollaan. Valtavan, sokkelomaisen antikvariaatin lisäksi kävimme muun muassa vintagemarkkinoilla ja monessa aivan käsittämättömän suloisessa pikkupuodissa, joissa myytiin kaikkea kankaista sisustustavaroihin ja vaatteisiin. Karkkikaupasta bongasin salty liquorice -karkkipötkön. Maistui lakritsin ja salmiakin sekoitukselta, mutta menekistä kertonee jotain se, että mun ostos oli aivan kivikova. Mustat karkit eivät selvästi menesty muualla kuin pohjolassa. 

Fleur de Thé -niminen kahvila osui sopivasti kohdalle juuri nälän iskiessä. En ikinä voisi sisustaa omaa kotiani pastellinväriseksi prinsessapesäksi, mutta pieni annos söpöyttä on vain hyväksi. Kakkuvalikoima olisi ollut monipuolinen, mutta tilasin jotain erittäin brittiä: juustoskonsseja. Mun hostperhe syö aika epäenglantilaista ruokaa, joten tämä oli mun ensimmäinen skonssi ikinä. Niitä voisi kyllä tehdä kotonakin, sillä tykkäsin todella paljon! Join tuolla kaakaon, mutta luulen että skonssien seuraksi sopisi kaikista parhaiten tee.



Lontoossa on kaikki samat kaupat kuin Medwayssakin, joten vaatteita en lauantaina etsinyt. Sen sijaan mukaan tarttui kasa uskomattoman halpoja kukkia. Kolme orvokkiruukkua, ruusukimppu ja jokin värikäs kukkakimppu yhteensä alle neljällä punnalla, vaikka monessa muussa paikassa niistä saisi pulittaa reilusti yli 20 puntaa. Lisäksi löysin täydellisen reseptikirjan itselleni. Siinä on niitä perinteisiä reseptejä, mutta myös runsaasti tilaa kirjoittaa omia ylös tai tallettaa lehdestä leikattuja ohjeita. 

Medwayn reissu oli hurjan hauska, ja ilta huipentui huumaaviin maisemiin erään rinteen huipulta. Juuri laskenut aurinko, Medwayjoki ja kaukaisuuteen levittyvät maisemat olivat jotain täydellistä. Medway muutenkin oli ihanan sympaattinen paikka, jonne varmasti tulen palaamaan. Suunnitelmissa on jo ainakin jouluostosten tekeminen näissä ihanissa maisemissa. Ja ei, mä en ole ajoissa joulun kanssa jos vertaa kauppoihin: näin ensimmäisen joulukalenterin jo elokuussa!



10 comments:

  1. Huikeat maisemat ja löytyihän sitä teetäkin lopulta. :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haha :D Englanti on teen luvattu maa, tai niin ainakin vois luulla. Todellisuus on kuitenkin se, että Forsmanin (ja muiden valmistajien) laadukkaaseen JA halpaan JA yleensä myös vihreään teehen tottuneelle Englannilla ei oo paljoa tarjottavanaan. Tavallinen musta tee on kohtuu halpaa, mutta kaikki hyvä tee maksaa mansikoita (okei ei koska mansikkarasian saa halvalla). Ja jos ravintolassa tai kahvilassa haluaa teetä, joutuu tyytymään mustaan tai siihen yhteen ainoaan vihreään teehen, jota jossain ehkä säälistä tarjotaan.

      Delete
  2. Oi pakko päästä käymään tuolla! Lontoossa kyllä riittää nähtävää (oon ollu täällä kuukauden ja käynyt vasta kerran keskustassa :D) mut kyllä tommoset pikkukaupungit on kans käymisen arvosia! :) nii ja mäkään enkä malta odottaa, että pääsen tekemään jouluostoksia täällä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Suosittelen todellakin! Mun suosikkialue Medwayssa on toi Rochesterin linnan lähiympäristö. Siellä on kaikki söpöimmät liikkeet ^_^ Musta tuntuu etten oo nähny päänähtävyyksien lisäks Lontoossa paljon mitään, vaikka pyörinkin keskustassa useita kertoja viikossa :D

      Delete
  3. Voi kuinka ihanan näköistä, haluan sinne justnytjaheti !! Pikkukaupungit ovat just sitä parhautta, näkee sitä perinteistä puolta kaupunkihulinan sijaan :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oon täysin samaa mieltä! (: Rakastan kaupunkielämää mut välillä pitää tuulettua jossain muualla.

      Delete
  4. Viimeinen kuva on ihana! Olisi joskus ihan mahtavaa nähdä nuo paikat livenä. :')

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eikä ees yhtään vastaa sitä upeutta, mitä toi oli livenä! Jos joskus tulee tilaisuus ni suosittelen ehdottomasti lähtemään ^_^

      Delete