Matkapäiväkirja: Bryssel

Brysselviikon jälkeen olen ollut niin väsynyt, että jaksoin ajatella bloggaamista vasta tänään. Oli aivan mahtava reissu, mutta kai se on myönnettävä että vieras ympäristö myös väsyttää. Tai ehkä syyllinen on uusi kirja, josta innostuin vähän liian myöhään eilen illalla... Mutta pidemmittä puheitta, matkapäiväkirja Brysselin reissusta - olkaapa hyvät!

DAY 1 Matka sujui yllättävän nopeasti, olin kuvitellut siihen menevän vähintään puoli päivää. Parin junassa istutun tunnin jälkeen olimme kuitenkin jo perillä Brysselissä. Rakennukset näyttivät ihan erilaisilta kuin Englannissa, ja jos mahdollista vieläkin rapistuneemmilta. Kuten hostäiti asian ilmaisi, täällä asiat ovat "ranskalaisesti rempallaan". 

DAY 2 Ihana ihana ihana syksy! Brysselissä syksy on paljon pidemmällä kuin Lontoossa, ja katselin huokaillen värikkäitä puita ja maahan pudonneita lehtiä. Aamupäivällä käytiin hostlasten kanssa läheisessä puistossa, ja ei voi muuta sanoa kuin että wau. Ihanan paljon puita ja muuta kasvillisuutta, ja välissä kauniita patsaita, jotka toivat mieleen antiikin kreikan. Illalla kävin pikaisella kierroksella kaupungin keskustassa. Ei uskoisi, että EU-pääkaupunki on niin pieni kuin on. Ydinkeskusta oli kartoitettu hetkessä, ja siirryin kahville ainoaan vielä auki olevaan kahvilaan. Sinnekin ehdin juuri ennen sulkemisaikaa, mutta sain kuin sainkin jotain lämmintä juotavaa.

DAY 3 Näin Lotan heti aamupäivästä. Olen lukenut hänen blogiaan jo pidemmän aikaa, joten osasin odottaa kivaa seuraa. Sitä myös sain, ja iloisen höpöttelyn lomassa kiersimme tärkeimmät nähtävyydet: Grand Placen ja pissaavan pojan (Manneken Pis). Ostoskadulta mukaan ei tarttunut ainoatakaan vaatetta, mutta vatsaan päätyneet belgialaiset vohvelit voittavat vaatteet 100-0. Jos ette usko, niin maistakaa! Illalla suuntasin kohti Starbucksia ilmaisen wifin ja skypepuhelun toivossa. Kaikkien ranskankielisten ihmisten keskellä istuin mä puhumassa suomea ja juomassa Guatemala -lattea. Alan ymmärtää ihmisiä, jotka hengailevat kahviloissa päivittäin.

DAY 4 Englannin sateita parjataan ihan turhaan; siellä sentään on myös aurinkoisia päiviä. Brysselissä sen sijaan on satanut valehtelematta joka ikinen päivä. Tänään sade ei meinannut laantua lainkaan, mutta lähdin kaikesta huolimatta keskustaan. Ei pieni sade ole ennenkään ketään tappanut. Energian se kyllä vei, ja pienen kiertelyn jälkeen päädyin jälleen kerran kahvilaan. Kylmillä ja sateisilla kujilla kiertely ei houkuttanut. Join ihanan kuuman kaakaon ja sen tuomin voimin lähdin kotia kohti. Vaan ei ollut mun onnenpäivä tänään: avain ei toiminut ties mistä syystä (väsynyt käyttäjä lienee todennäköisin syy), ja jouduin odottamaan rappukäytävässä että hostperhe palaa takaisin mistälie. Netti onneksi toimi oven ulkopuolellakin, joten lueskelin blogeja kaikessa rauhassa.

DAY 5 Eilinen sadeseikkailu onnistui viemään mehut, joten hengailin lähes koko päivän sisällä. Olisi tehnyt mieli vain olla ja nukkua ja taas olla, mutta hostperheen tehdessä lähtöä ulos syömään päätin lähteä mukaan. Onneksi, sillä ruokapaikaksi valikoitunut kalaravintola oli aivan huikea! Sisustus oli vähän niin ja näin, mutta paremmin laitettua kalaa saa hakea. Pääsin myös maistamaan simpukoita, joita monessa brysselmatkaoppaassa kehoitettiin kokeilemaan. En erityisemmin innostunut niistä, mutta lapsille tarkoitettuja kalapalloja upposi muhun varmaan enemmän kuin molempiin hostlapsiin yhteensä. 

DAY 6 Koko päivä kotona, jos yhtä ruoka- ja kauppareissua ei lasketa. Lupauduin olemaan illankin töissä, että vanhemmat pääsevät kahdestaan ulos. Ja siinä sitä sitten oltiin lasten kanssa aamusta iltaan. Luin ehkä sataviiskytmiljoonaa kirjaa tai jotain sinne päin, ja yritin houkutella lapsia ulos. Vähän menivät ristiin lasten toiveet, kun ensin toinen halusi olla sisällä ja toinen ulkona, ja sitten toisin päin. Lopulta päästiin yhteisymmärrykseen ja molemmat lapset saatiin samaan aikaan ulos.

DAY 7 Näin taas Lotan. Tällä kertaa suunnattiin vähän ydinkeskustan ulkopuolelle Atomiumia katsomaan. Tarkoitus oli vilkaista myös pikkueurooppa, mutta päätimme että 15 euron sisäänpääsymaksu on liikaa, kun eurooppapuiston monumentit on mahdollista nähdä myös oikeasti. Puistovierailun sijaan söimme italialaista ruokaa ja maistelimme belgialaista suklaata (ah, täydellisyys). Niitä jäi laukun pohjalle vielä pieni rasiallinen, joten mulla on Lontoossakin jotain millä herkutella. Luettavaakin hankin suklaan seuraksi, kun bongasin eräästä antikvariaatista kaksi kivan oloista englanninkielistä kirjaa.

DAY 8 Kiertelin vielä viimeisen reissuaamun kunniaksi läheisessä puistossa, mutta sitten oli pakko hyväksyä tosiasiat ja pakata laukku lähtövalmiiksi. Paluumatka sujui vielä puolta nopeammin kuin menomatka, tai siltä se ainakin tuntui. Oli mielettömän ihana nähdä taas tutut punaiset bussit, suurkaupungin hälinä ja kuulla ympärillä käsittämättömän mongerruksen sijaan tuttua ja turvallista englantia. Kotona odotti myös ihana yllätys, kun isoäiti oli kokannut meille tervetuloaterian. Voiko olla parempaa kuin hyvin laitettu intialainen ruoka? Jos kotiinpaluuta pitkän reissun jälkeen ei lasketa (nii-in, mä pidän mun lontookotia jo oikeasti kotina).

Tässä mun reissu oli pähkinän kuorien väliin puristettuna. Lisää brysselmateriaalia on varmasti tulossa, sen verran iso läjä mulla on kuvia ja ideoita. Pitää vain ensin käydä loputkin kuvat läpi ja katsoa, mitkä niistä ovat käyttökelpoisia. Ihanaa loppuviikkoa teille kaikille! Ja käykääpä heittämässä kysymyksiä kysymyspostaukseen.