Kahviloita ja kokkikirjoja

Ihanaa, vihdoin viikonloppu! Mun päivät on olleet tällä viikolla niin täysiä, etten oo ehtinyt kunnolla edes nukkua. Huomenna saa onneksi pötkötellä sängyssä niin pitkään kuin ikinä huvittaa, ja laiskotella vaikka aamusta iltaan. Tosin jos ihan rehellisiä ollaan, niin oon varmaan huomisenkin menossa, ainakin jos on kaunis ilma. Aikaa kotiinpaluuseen on enää niin vähän, että tuntuu kuin pitäisi käydä kaikkialla kun vielä voi. Ajattelin kuitenkin jakaa teille niitä vähän seesteisempiä juttuja kuluneen viikon varrelta.

Maanantaina käytiin juomassa viimeiset kahvit yhden au pair -kaverin kanssa ennen tämän paluulentoa Suomeen. Huomasin sivusilmällä, että vanhempi mies tuntui kuuntelevan keskusteluamme. Hetken päästä hän kääntyikin puoleemme, ja kysyi puhummeko suomea. Myönsimme mokoman rikkeen ja saimme kuulla miehen käyneen Suomessa pariinkin kertaan. Hän oli ihanan innostunut Suomen kulttuurista ja kielestä, ja kysyikin, vahvalla brittikorostuksella tosin, meidän kuulumisiamme suomeksi. Oli ihana rupatella hetken aikaa ystävällisen tuntemattoman kanssa, toivottaa näkemiin ja jatkaa matkaa. Tällaiset pikkujutut on niitä jotka tekee elämästä niin kivaa. 

Onnistuin tekemään tällä viikolla myös loistavan kirjalöydön: Jane Pettigrewin National Trust Teatime Baking Book. Siis toisin sanoen supersuloisen näköinen kirja täynnä perinteisten brittileipomusten ohjeita. Olisin varmaan ostanut sen alkuperäishintaakin, joka oli vajaa 20 puntaa, mutta jostakin sattuman oikusta tämä sattui kuitenkin olemaan alennuksessa ja maksoin siitä vain neljä puntaa! Ainoa ongelma tuleekin sitten olemaan tämän järkäleen raahaaminen Suomeen, sillä kokoa ja painoa on ihan kunnioitettavasti. Mistä tulikin mieleen, että iso kiitos teille, jotka ehdottelitte läksiäislahjoja johonkin menneeseen postaukseen! Vielä pitää vähän miettiä, mutta kuviot alkavat pikkuhiljaa seljetä. Kiitos teidän. 

Mulla alkaa taas kohta työt, kun pitää laittaa illallinen perheelle. Tai saa laittaa. Tämä on ehkä mun lemppariaika päivästä, kun saan itse pohtia että mitäs tänään syötäisiin, ja kokkailla sitten jotain hyvää kaapeista löytyvistä aineksista. Toki voisin tehdä tätä omassa kämpässäkin, mutta tuntuu ihan eriltä kokkailla kokonaiselle perheelle sen sijaan että kokkaisi vain itselleen. Haha ja toinen lemppariaika on se hetki illalla, kun lapset on yöpuvuissaan sängyssä, ja kuuntelee iltasatua tarkkaavaisina. Kaiken päivähyörinän jälkeen siinä hetkessä on jotain ihanan rauhallista. Mutta nyt mä lähden kokkaamaan, ihanaa alkaavaa viikonloppua teille!

ps postauksen kuvat on Eden Projectin kukkakedoilta - niistä ja muusta Cornwall -reissusta lisää ensi viikolla!