Olisi niin ihanaa, jos... äh, en mä kuitenkaan ole tarpeeksi hyvä. En mä kykene siihen, turha edes yrittää. Onko tuttu ajatuskuvio? Oli unelma mikä tahansa, suuri tai pieni, sen toteutuminen tuntuu usein vain toiveunelta. En mä kuitenkaan sitä koskaan voi saavuttaa. Ja ei, et voikaan jos tuon ajatuksen takia et edes yritä.
Huomaan usein itse sortuvani samaan. Unelma tuntuu liian suurelta, sellaiselta kaukana siintävältä tähdeltä. Kaunis katsoa, mutta täysin saavuttamattomissa. Sitä unelmat kuitenkaan harvoin ovat - jos siis puhutaan oikeaan elämään sijoittuvista haaveista eikä siitä että saisi vielä 19-vuotiaana kirjeen Tylypahkaan. Jos lähtee tavoittelemaan unelmiaan epäilyksistä huolimatta, antaa samalla itselleen mahdollisuuden unelman toteutumiseen. Ei kukaan hae sua kotisohvalta unelmien työpaikkaan, eikä unelmien prinssi ilmesty noin vain sängyn alle. Asioiden eteen pitää tehdä jotakin, jotta ne toteutuisivat - siitä huolimatta että se vaatii usein omalta mukavuusalueelta poistumista. Aiemmin saavuttamattomalta tuntunut ajatus voikin muuttua vielä todeksi.
Paras esimerkki tähän mun elämästä on tarina siitä, miten päädyin au pairiksi. Nykyinen hostperheeni haki jotakuta, joka puhuu englantia sujuvasti. No, mun englantia ei silloin voinut parhaalla tahdollakaan sanoa sujuvaksi. Kuullun ymmärtämínen oli sitä luokkaa, etten erottanut englanninkielisistä lastenohjelmista sanoja. Perhe kuitenkin vaikutti tosi kivalta. Vaikka olen ollut paljon tekemisissä lasten kanssa, juuri sellaiset 2-5 vuotiaat pikkuiset ovat niitä joiden kanssa tulen parhaiten juttuun, ja sijaintikin oli loistava. Lontoossa oppisin paitsi kieltä, pääsisin myös kätevästi kulkemaan ympäri Englantia. Siispä päätin pistää perheelle viestiä huonosta kielitaidostani huolimatta, ja kuinkas kävikään: sain paikan!
En sano, että yrittämällä onnistut aina. Mutta jos et edes yritä, on peli käytännössä menetetty jo ennen alkamistaan. Lyömällä hanskat tiskiin jätät samalla elämättä sen elämän, jota olisit voinut elää. Vanhana useimmiten katuu asioita, jotka on jättänyt nuoruudessaan tekemättä - ei niitä jotka on tehnyt. Luovu siis turhista peloista ja tavoittele rohkeasti niitä asioita joita elämältäsi haluat! Jos haluaisit matkustella enemmän, priorisoi rahankäyttösi niin että jonakin päivänä oikeasti voit ostaa lentoliput Malesiaan. Jos haluat perustaa oman konditorian, mikset ilmoittautuisi vaikka kakkukurssille näin alkuun? Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa elämään sitä elämää, jota haluaa elää.
Kun seuraavan kerran huokaat saavuttamattoman unelmasi perään, mieti murehtimisen sijaan keinoja, joilla tämän unelman voisit saavuttaa. Hyvää unelmien täyteistä viikkoa teille kaikille!
Olipa ihana postaus! Varmaan jokainen välillä miettii et äh en mä kuitenkaan tällasta saa tehtyä tai et miten muka minä tuossa onnistuisin. Mutta totta on just tuo, että ei unelmia voi saavuttaa jos niitten eteen ei tee töitä. Ja kerran kuulin sanonnan, että "älä kadu tehtyä vaan tekemätöntä" ja sen oon yrittäny muistaa ja vähentää niitä asioita joita katua!
ReplyDeleteTotta! Toki jokainen on joskus tehnyt niitä huonojakin valintoja, mutta niihin sisältyy ehkä vielä isompia opetuksia ku onnistumisiin. Virheistään oppii ja sitä rataa ^^ Ja sit välissä pakostikin myös onnistuu, kun vaan jaksaa yrittää :)
DeleteMahtava postaus! Kaikkien pitäis tosiaa tavotelle omia pieniä ja isompiakii unelmia saavuttaaksee ne. On ollu kiva seurata sun matkaa au pairina!
ReplyDeleteVaikka olishan se kirje tylypahkaa ollu ihan kiva :(
Jep niin pitäis! Monesti vaan pelkää epäonnistumista niin paljon, ettei välttämättä uskalla edes yrittää (vaikka pahin mahdollinen lopputulos olisikin se että elämä jatkuu samanlaisena kuin ilman koko yrittämistä, eli ei edes menettäisi mitään). Ja joo olishan se ollut kiva, mut alan olee jo vähän turhan vanha mennäkseni 11-vuotiaasta :D
DeleteMä omassa blogissani juuri puhuin haaveistani lähteä au pairiksi Lontooseen, ja mulle linkattiin sun blogis. Heti ensimmäisenä tulee tällainen vastaan, aivan mahtavaa! Mä oon nyt nimenomaan ottanut itseäni niskasta kiinni, monta vuotta olen haaveillut au pairiudesta, ja nyt kun elämäntilanne sen vihdoin mahdollistaa, niin olen enemmän tai vähemmän aktiivisesti ryhtynyt etsimään itselleni sopivaa perhettä. Nyt pitää lähteä koluamaan tätä sun blogias tarkemmin läpi, jos saisi jotain vinkkejä ja muutenkin kokemuksia!
ReplyDeleteNoni mahtavaa että oot nyt ottanut ittees niskasta kii! :) Au pair -juttuja mun blogista tosiaan löytyy runsaasti muutenkin, mutta linkkaan etsintöjä helpottamaan kaksi au pairiksi haluavien apupostausta: ensimmäiseen osaan pääset klikkaamalla tätä ja toiseen tätä. Ensi sunnuntaina ilmestyy sarjan kolmas osa, joten sitä kannattaa tulla kans kurkkailemaan ^^
Delete<3 mahtavaa! Jotenkin nostaa mieltä tämmöset ihanat ja positiiviset postaukset. Vaikka mun mieliala on katossa aina keväällä, niin jotenkin sä silti onnistuit puhkasee kattoon pienen reiän, mieliala leijailee pilviin asti varmasti vielä tänäkeväänä :3
ReplyDeleteKiitos ihanasta postauksesta! <3
Ihana kommentti, ja tosi kiva kuulla että oon onnistunut nostamaan mielialaa vielä entisestäänkin ♥ Kiitos!
DeleteIhana postaus! ♥
ReplyDelete