Kakkua ja skonsseja

Tekisi mieli sanoa, että pöytä notkuu ruokien painosta, mutta jos totta puhutaan, se taisi notkua jo valmiiksi. Ruokaa kuitenkin on vähän joka sorttia. Uunituoreiden skonssien tuoksu leijailee nenään, ja ympärillä pörräävä hyönteinen kiinnostuu iloisen vihreästä kakusta. Auringon paisteessa on ihana nauttia teestä ja hyvästä seurasta, ja palauttaa mieleen miksi elämä on hyvä tässä ja nyt.

Joskus on kiva panostaa välipalaan vähän astetta enemmän, ja niin me pistimme taikinat uuniin ja katoimme pöydän koreaksi. Oikea iltapäivätee pitkän kaavan mukaan, skonsseineen kaikkineen. Englantimuistojen kunniaksi joimme jopa mustaa teetä maidolla ja sokerilla, vaikka normaalisti vihreää teetä tai rooibosta kuluu paljon enemmän. 

Perinteisesti iltapäivätee aloitetaan kolmioleivillä, jatketaan skonsseilla ja usein vielä lopetetaan kakkuun tai muuhun makeaan herkkuun. Niin mekin teimme. Yleensä iltapäiväteen skonssit ovat makeita ja ne nautitaan clotted creamin ja hillon kanssa, mutta suolaisten skonssien fanina tein meille kasan juustoskonsseja voin kanssa syötäväksi. Ja hyvä päätös olikin, sillä red velvet cakea mukaileva vihreä kakku oli tarpeeksi makea skonssienkin puolesta. 

Teitä saattaa kiinnosaa, että millä ohjeella mikäkin herkku valmistui, joten täältä pesee. Skonssit olivat suunnilleen samat kuin Yhteishyvän sivuilla (click), ja kolmioleivät sävellettiin ihan oman maun mukaan paahtoleivästä ja kaapista löytyneistä aineksista. Kakkupohja oli perus täytekakkupohja vihreällä elintarvikevärillä ja täyte suunnilleen sama kuin red velvetissä yleensä. Koristeeksi kakkumuruja.

Mä innostuin skonssien leipomisesta niinkin paljon, että pyöräytin uuden satsin heti seuraavana päivänä. Pää on täynnä kivoja makuvaihtoehtoja, joten voi olla että ennen syksyä saatte tekin vielä nähdä jonkin uuden kivan skonssireseptin. Ne ovat niin helppoja ja nopeita tehdä, ettei edes epäonnistuminen pelota. Jos valmista tulee alle puolessa tunnissa, niin pieleen menneitä kokeiluja ehtii parannella ainakin kymmenen kertaa päivässä. 

Onko joku teistä yhtä kova skonssifani kun mä, vai kuulitteko ehkä koko sanan ensimmäistä kertaa?