Uusi ulkoasu

Kaikki bloggaajat varmaan tietävät sen tuskan, kun oman blogin ulkoasu alkaa tympimään oikein kunnolla. Joskus muinoin kivalta vaikuttaneet kuvat ja grafiikat eivät tunnu enää yhtään omalta, ja jotain pitäisi asialle tehdä. Mä oon tuskaillut tylsän ulkoasun kanssa jo melkein puoli vuotta, mutta ideat, aika ja toimiva netti ovat loistaneet poissaolollaan. Viime viikolla kyllästyminen alkoi kuitenkin olla sitä luokkaa, että istuin luonnoslehtiön kanssa lattialle (mun lempipaikka heti keittiön pöytä&tuoli -yhdistelmän jälkeen) ja pistin aivot raksuttamaan. 

Muutaman melko järkyttävän maalauskokeilun jälkeen syntyi tää aika kiva väripläjäys, jonka nyt voitte nähdä mun blogia piristämässä. Kuvankäsittelyyn ja sellaiseen meni niin paljon aikaa, etten ihan kaikkia haluamiani muokkauksia ehtinyt toteuttamaan, mutta pääpiirteet alkavat olla nyt kunnossa. Laitoin vertailun vuoksi kuvan edellisestä ulkoasusta teille, jotka ette sitä ole nähneet (tai muista nähneenne). Mitä te sanotte, kummasta tykkäätte enemmän? Mun oma suosikki on ehdottomasti tää uus, paljon edellistä raikkaampi ja persoonallisempikin. Ja vähemmän laatikkomainen, mikä on mulle aika tärkee juttu. Bloggaaminenkin tuntuu taas paljon hauskemmalta, kun ulkoasu on sellainen josta itse tykkää.

Ja hei superkivaa viikonalkua teille kaikille!

Halpaa vegeilijän arkiruokaa

Mun vegekuukausi lähestyy loppuaan, ja tässä vaiheessa on hyvä vähän kerrata, että mitä sitä tulikaan syötyä viimeisten viikkojen aikana. Kokeilin aika paljon uusiakin juttuja, mutta muutamia helppoja, nopeita ja halpoja vegaanisia reseptejä tuli kokkailtua aina uudestaan ja uudestaan. Näitä samoja ruokia tuun varmasti syömään jatkossakin, koska ei nää ihan turhaan oo mun vegekuun suosikkeihin päässyt. Ja osa niistä on kuulunut mun peruskokkailuihin jo paljon ennen veganuaryakin. Luokittelin safkat sen mukaan, milloin mitäkin tavallisesti syön, ja liitin suurimman osan perään myös ohjeen, miten sä voit kokkailla samoja ruokia itsellesi. Toivottavasti saat listalta uusia ideoita syömisiisi!

AAMUPALA

mun päivän tärkein ateria, sillä oon huomannut aamupalan ajoituksen, koostumuksen ja kaiken vaikuttavan mun oloon koko päivän ajan.

- Puuro tai jogurtti sekalaisilla päälysteillä. Puuron keittelen yleensä ruis- tai kaurahiutaleista, ja lisään päälle fiiliksen ja jääkaapin tilanteen mukaan mm. erilaisia marjoja, hedelmäpaloja, pähkinöitä ja sen sellaista. Hillojakin lisään, jos hedelmät ovat loppu. Jogurttiin pistän lisäksi vähän mysliä tai puurohiutaleita.

- Tuorepuuro. Vähän panostetumpi versio peruspuurosta. Saatan raastaa sekaan esimerkiksi omppua, ja toisin kuin lämpimän puuron, teen tän mieluiten (soija)maitoon. Kiireisenä aamuna on ihana napata jääkaapista valmis tuorepuuro sen sijaan että alkaisi siinä tohinassa väsäämään jotakin.

LOUNAS

tähän aikaan syön yleensä jotakin vähän kevyempää.

- Erilaisia keittoja, etenkin sosekeittoja, tulee vedeltyä aika usein aamupäivällä. Kasvikset kattilaan porisemaan mausteiden kanssa, ja sitten vain kaikki sauvasekoittimella tasaiseksi. Vaihtelua tulee sen mukaan, mitä kaapista milloinkin löytyy.

- Salaatit ovat myös superhyviä lounaita! Enkä nyt puhu mistään kurkkutomaattisalaatista, vaan sellasista joita esimerkiksi Marianne tässä postauksessaan esitteli.

- Pitaleipä hummuksella, kurkku- tai tomaattiviipaleilla ja mausteilla on superhyvää ja iisiä ruokaa. Muukin leipä käy, jos pitaa ei löydy pakastimesta. 

VÄLIPALA

Mulla ei oo niinkään väliä mitä tähän aikaan syön, kunhan syön jotakin.

- Mun välipala vaihtelee aika paljon, mutta koostan sen yleensä yhdistelemällä kahta tai kolmea näistä jutuista: hedelmät, kasvikset (esim porkkanatikut), marjat, pähkinät.

- Lisäksi saatan syödä leipää, jos on nälkä.

- Jos kaapissa on esimerkiksi kakkuviipale tai keksejä, välipala on se aika jolloin ne todennäköisimmin napsin.

ILTARUOKA

Päivän isoin ateria. Oon iltaihminen, joten aamupalaa lukuunottamatta mun syöminenkin painottuu iltapäivään.

- Erilaiset wokit. Kaikista iiseintä on keittää nuudelit, paistaa sekalainen valikoima kasviksia (mm. sienet, paprika ja parsakaali sopivat tähän loistavasti!) pannulla ja lisätä siihen myös keitetyt nuudelit. Mausteeksi pari tl punaista currytahnaa ja loraus soijakastiketta. Superhyvää, supernopeeta ja superhelppoa.

- Fried rice valmistuu lähes samalla kaavalla kuin nuudeliwokki, mutta nuudelin sijaan käytetään edellisen päivän riisit, ja mausteeksi voi laittaa lähes mitä tahansa. Ite tykkään intialaistyylisistä maustesekoituksista, jotka vaihtelevat vähän sen mukaan, mitä kasviksia oon milläkin kertaa lyönyt pannulle.

- Täyttävämmät keitot, kuten kookoscurrykeitto tai vastaavat.

- Kulhosapuskat. Niitä onkin näkynyt blogeissa ja instassa aika paljon, eikä ihme. Ihan superhelppoa ja hyvää, ja työpäivänkin jälkeenkin löytyy energiaa vielä yhden kulhosafkan tekemiseen. Etsin usein kulhoinspistä pinterestistä, jos oma pää lyö tyhjää.

ILTAPALA

välipalan tapaan iltapalan sisällöllä ei ole niin paljoa väliä, kunhan jotakin syön.

- Iltapala vaihtelee mulla ihan sikana. Välillä syön samoja juttuja kuin aamupalaksi, välillä illallisen jämiä. Joskus leivon ja joskus syön jotakin ihan muuta. 

Mitä hyviä arkiruokia te syötte viikosta ja kuukaudesta toiseen?

Miljoona pilkkua ja supersuloisia otuksia

Sanokaa mulle ens kerralla, kun aion käydä jossakin taidenäyttelyssä, että teen sen ennen viimeisiä näyttelypäiviä. Taiteesta saa jotenkin kummasti enemmän irti, kun ei ole keskellä valtavaa ihmismassaa. Ja oikeasti meinaan nyt valtavaa. Edes Mona Lisan luokse ei ollut niin hillitöntä jonoa, kuin yhteen Yayoi Kusaman pilkkuhuoneista viime lauantaina (tai siis niihin kaikkiin oli ryysis, mutta jaksoin jonottaa vain yhteen). Ei sillä että valittaisin, väenpaljous kun vähän niinkuin kuuluu ison näyttelyn vikoihin päiviin.

Yayoi Kusaman In Infinity -näyttely on ehdottomasti yksi kiinnostavimmista taidenäyttelyistä joissa olen ollut. Harhoista ja muista mielenterveysongelmista kumpuava psykedeelinen taide, ja etenkin tilataide vangitsivat tehokkaasti mielenkiinnon, ja voin vain kuvitella, miten valtava työ on ollut maalata kaikki ne pilkut joita koko näyttelyssä täytyi olla ainakin miljoona. En tosin laskenut.

Kaikkien niiden pilkkujen jälkeen tuli aika kova nälkä, ja erityisesti makeannälkä. Jälkimmäistä puolta pääsin täyttämään Kissakahvila Helkatissa, joka Kusaman näyttelyn tavoin on keikkunut jo pitkään mun visiittilistan kärjessä. Ja molemmat ovat tainneet olla listalla ihan syystä, sillä ihan huippupaikka tämäkin. Ilman sisäänpääsymaksua (5€) hengailisin kahvilassa varmaan joka viikko, mutta kyllä se näinkin sai paikkansa mun suosikkikahviloiden joukosta. Kuka muka voisi vastustaa niitä supersuloisia kissoja, joita pyöri ympäri kahvilaa? Olin niin kateellinen naapuripöydän naiselle, jonka vieressä nukkui yksi kissoista. Sanoin jo poikakaverillekin, että ensi kerralla mennään tuohon pöytään istumaan. Vaikka ehdittiin mekin ihastella kissoja hyvä tovi, kun istuttiin kahvilassa sulkemisaikaan saakka.

Kissat eivät tokikaan ole ainoa Helkatin hyvistä puolista, vaan siellä on myös huippukiva henkilökunta ja ihan törkeän hyvät kakut! Mähän en ole ulkona syödessä ollut kovin tarkka vegaaniuden suhteen (mun veganuary keskittyy pääasiassa kotikokkailuihin), mutta kysyin huvikseni mitä vegaanisia vaihtoehtoja heillä on. Kävi tuuri, ja juuri se suklaakakku jota olin jo vähän katsellut sillä silmällä, sattui sopimaan ruokavalioon. Ja catpuccinonkin sai kauramaitoon tehtynä. Tykkään! Täällä tuun varmasti vierailemaan toistekin.

Sanoisin, että aika onnistunut päivä, kun molemmat vierailukohteet olivat näin kivoja (niin, siitä Kusaman näyttelyn ihmismäärästä huolimatta!). Ehtikö joku teistä piipahtaa katsomassa pilkkuja? Olisi kiva kuulla ajatuksia siitä tai kissakahvilasta. Ja hei superihanaa alkanutta viikkoa teille kaikille!

What I Eat In A Day | Veganuary

Tällainen vegaaniversio "mitä syön päivän aikana" -postauksesta oli teidän toivelistalla, kun kyselin mitä haluatte veganuaryn aikana lukea mun blogista. Tässä sitä ruokapäiväkirjaa nyt siis olisi! Arkena syön yhden ruoan töissä, ja viikonloppuisin olen usein menossa, joten tosi harvoin syön viittä itse kokkaamaa juttua päivän aikana. Päätin kuitenkin toteuttaa tän postauksen just sellaisena päivänä, jotta näkisitte mun koko ruokailukaaren. Mutta tän pitemmittä puheitta - asiaan!

AAMUPALA: Hedelmää ja pähkinöitä

Mun kehon ja mielen hyvinvoinnille on tärkeää saada etenkin lämpimät ruoat joka päivä suunnilleen samaan aikaan, joten myöhäisen heräämisen takia söin normaalia kevyemmän aamupalan. Appelsiinilohkoja, vähän pähkinöitä ja rusinoita sekä tietysti kupillinen teetä. Rose Oolong muistaakseni, ja on muuten ihan superhyvää! Tavalliseen aamupalaan olisi kuulunut pelkän hedelmän sijaan esimerkiksi jogurttia tai puuroa, joiden päälle tykkään kasata paitsi erilaisia hedelmiä, myös marjoja, pähkinöitä ja sen sellaista.

LOUNAS: Tomaattipasta

Lounasta aloinkin kokkailemaan melkein heti aamupalan jälkeen (tosin söin aika hitaasti pääsykoekirjan kanssa). Edelliseltä päivältä oli jäänyt jonkin verran pizzajuttuja (mm. tomaattikastiketta, paprikaa ja härkistä), joista sovelsin tomaattisen pastakastikkeen täysjyväfusillien kaveriksi. Vähän halvemman version tästä saisi, jos käyttäisi kastikkeeseen härkiksen sijaan esimerkiksi soijarouhetta. 

VÄLIPALA: Kookosjäätelöä vadelmilla

Mulla kerrankin(!) oli jäätelöä pakastimessa, joten kasattiin poikaystävän kans pienet jätskiannokset välipalaksi. Mustikoista tykkään leivonnassa, mutta sellaisenaan vatut on kyllä ihan ykkönen (ei liene ylläri, että mun annos on tuo oikeanpuolimmainen). Pitääkin ens kesänä kerätä niitä pakkaseen vieläkin enemmän kuin viimeksi jaksoin.

ILLALLINEN: Porkkanasosekeitto

Oli tarkoitus popsia tän kanssa kirkherneitä tai edes leipää, mutta kiire yllätti ja tää mausteinen porkkanasosekeitto katosi napaan ihan vilauksessa vain.

ILTAPALA: Karjalanpiirakka ja omppuviipaleita.

Iltapala mulla on aina tosi vaihteleva. Välillä syön sitä samaa puuro/jogurttijuttua kuin aamupalaksi, joskus taas vedän ruoalta jääneitä tähteitä. Tällä kertaa teki ihan sikana mieli karjalanpiirakoita, joten kipaisin lähikaupassa hakemassa niitä (vegaanisia tottakai) ja popsin salaatinlehden ja omppuviipaleiden kanssa. Kuvaa en muistanut siinä väsymyksissäni ottaa, mutta ehkä te osaatte kuvitella karjalanpiirakan itsekin.

Miltä kuulostaa mun arkisyömiset? Kertokaa kans kommentteihin teidän lemppariruokia (mieluusti reseptien kera!) niin voisin kokeilla jotain uutta ja kivaa. 

@ Sky Garden

Mä en ymmärrä, miten oon voinut skipata yhden Lontoon upeimmista paikoista, vaikka asuin kaupungissa lähes vuoden. Tarvittiin kokonaan toinen reissu Britteihin, että mä älysin viedä itseni Sky Gardeniin, Lontoon kattojen ylle. Ja nyt voi todellakin sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sillä paikka oli aivan ihana.

Kyseessä on siis 155 metrin korkeuteen kohoava rakennus, jonka ylimmässä kerroksessa on yleisölle avoin puutarha ja muutama ruokapaikka. Vaikka puutarha on ihana, ja ruoka varmasti hyvää (en maistanut mutta herkulliselta ainakin näytti), on pääosassa silti huikea maisema, joka avautuu kaikkiin ilmansuuntiin. Yläilmoista voi ihastella Lontoon nähtävyyksiä, tai seurata Thamesin mutkittelua. Me käytiin puutarhassa päivällä, mutta voin vain kuvitella, miten upeaa olisi seurata esimerkiksi auringon nousua tai laskua Sky Gardenista käsin.

Mulla on yleensä pientä korkeanpaikankammoa jo muutamien metrien korkeudessa, joten pelkäsin etukäteen 155 metrin olevan vähän liian kamala. Yllätys oli aika iso, kun huomasin pystyväni seisomaan jopa ulkotasanteella, missä saattoi ihailla jalkojen juureen levittyvää Lontoota ja tuntea tuulen kasvoillaan. Alhaalla siintävät kerrostalot ja muut näyttivät enemmän miniatyyreilta kuin oikeilta asuinrakennuksilta, joten ehkä se selittää mun yhtäkkistä rohkeutta. Pari metriä saattaa tuntua paljon korkeammalta (kuin 155m), kun näkee selkeästi mitä alla tapahtuu. 

Me hengattiin paikalla suhteellisen pitkään, sillä oli ihanaa vain kierrellä kasvien lomassa, kurkistella alapuolella siintävää kaupunkia ja räpsiä puoli miljoonaa kuvaa. Suosittelen teillekin! Ja Sky Gardenhan on siis ilmainen, eli sitä suuremmalla syyllä kannattaa käydä tutustumassa. Edes siellä yläilmoissa olevan kahvilan hinnastossa ei ole mitään skygarden-lisää, vaan hintataso on samaa kuin muuallakin Englannissa. Jos ja kun palaan taas joskus Lontooseen, tulee Sky Garden olemaan mun ykköspaikka hengailuun. Ettekä muuten tiedä miten ikävä sinne iski jo nyt tätä postausta kirjoitellessa!

Vegaaninen tacopaistos

"Miltä kuulostaisi tacopaistos, maailman helpoin pikaruoka?"

Mun ruokavalio on yleensä suht terveellinen, mutta välillä on maailman parasta kokkailla itselleen kunnon mättösafkat ja nauttia siitä sohvalla tai keittiön kivoimmalla tuolilla löhöten. Totta puhuen mä valitsen melkeen aina keittiön tuolin, koska jostain kumman syystä saan itseni mukavimpiin asentoihin tuolilla enkä sohvalla. Mutta niin; mun blogin kirkkaasti suosituin postaus ikinä on "Tacopaistos - maailman helpoin pikaruoka", ja vegekuun kunniaksi väsäsin siitä täysin vegaanisen version. Yllätyin itsekin, miten törkeän hyvää tästä tuli (kyseessä oli alunperinkin lempimättöni, mutta tästä siis tuli vieläkin parempaa), ja musta tuntuu että aion jatkossakin tehdä vegeversiota kanan sijaan. 

Jos syöt eläinkunnan tuotteita, voit toki korvata vegaanisen creme fraichen ja juuston maidollisilla versioilla, mutta ainakin nää mun käyttämät tuotteet pyörivät samassa hintaluokassa maitoversioiden kanssa, joten lompakkoa kasvikunnan tuotteiden käyttö ei ainakaan liikoja hoikista. 

TACOPAISTOS

Pussillisen tortillasipsejä

1 prk/n. 2-3 dl salsaa (voit tehdä itse tai ostaa kaupasta)

1 dl (kaurapohjaista) créme fraichea

1 dl kidneypapuja (huuhdeltuja ja käyttövalmiita)

1 dl kikherneitä (huuhdeltuja ja käyttövalmiita)

n. 70g vegaanista juustoa (violifen pizzajuuston oon hyväksi havainnut, ja se on paljon halvempi kuin muut vegejuustot)

1. Lado tortillasipsit pellille tai uunivuokaan.

2. Levitä salsa suhteellisen tasaisesti tortillasipsien päälle, ja tiputtele sen jälkeen kaura fraichea pieniksi kasoiksi ympäri vuokaa.

3. Lisää pavut ja herneet, nekin suht tasaisesti joka puolelle.

4. Raasta juusto ja ripottele se mättökasan pinnalle.

5. Paista 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Nauti.

Kuka aikoo kokeilla tacopaistoksen vegeversiota? Meinaan tää. on. oikeesti. hyvää!

Lautapelejä ja vegepizzaa

Mä oon ehkä maailman paras ihminen järkkäämään lautapeli-iltaa, ainakin kun ottaa huomioon sen tosiseikan että kämpältä löytyy tasan yksi lautapeli (ja sekin Harry Potter -tietovisa eikä mikään "oikea" peli). Tän takia mulla oli pienoisia epäilyksiä illan sujumisen suhteen, mutta vieraat toivat onneksi mukanaan just sopivasti pelejä. Ja täydellisen määrän ruokaa myös; kaikki meni, mutta kellekään ei jäänyt (toivottavasti) nälkä. Ilta oli aika superjees, just sellaista rentoa pelailua ja oloilua, mitä yleensä on lähinnä joululomalla.

Jos lautapelit ja rennot kaveri-illat yhtään kiinnostavat, niin järkätkää ihmeessä tekin jotain tällaista. Itse ei tarvitse paljoa nähdä vaivaa, kun pyytää vieraita tuomaan pelejä ja /tai ruokaa. Mä leivoin meidän iltaan peli-iltojen klassikkoa eli pizzaa, ja väsäsin ne veganuaryn kunniaksi kokonaan vegaanisena. Toinen sai aika tulisen chili-paprika-soijatäytteen, ja toinen kotipizzasta inspiroituneen burgertäytteen. Jälkimmäisen päälle kasattiin paiston jälkeen vielä salaattia ja salaatinkastiketta. Ihan törkeän hyviä tuli molemmista, ja sanoisin että ruispohja (käytin tätä ohjetta) olisi aika täydellinen minkä tahansa täytteiden kanssa. Ja hei kasvissyöjille tiedoksi; Violifen pizzajuusto toimi ainakin mun mielestä superhyvin, vaikkei ruskistunutkaan uunissa samalla tavalla kuin maitoon tehty juusto. Jos siis tuntuu että kaikki vegejuustot on kamalan pahoja, niin testatkaa mitä tykkäätte tästä.

Tässä vaiheessa voisin antaa teille oman, hyväksi havaitsemani vinkin peli-iltojen suhteen. Porukkaa nimittäin kannattaa olla niin paljon, että teistä riittää ainakin kahden eri pelin pelaajiksi. Näin kaikki pääsevät pelaamaan niitä pelejä, mitä haluavat, etkä ole sidottu siihen yhteen peliin mitä muut haluavat pelata. Mä aloitin meidän peli-illan Menolipulla ja Catanilla, sillä aikaa kun osa porukasta kahlasi läpi hillitöntä sääntönivaskaa paljon Menolippua monimutkaisempaan peliin.

Se monimutkainen peli jäi mulla illan viimeiseksi, ja oli ehdottomasti haastavin meidän pelitarjonnasta. Scythe on siis yksi lautapelimaailman puhutuimmista peleistä (mä en seuraa, mutta näin kuulin pelin omistajalta), enkä yhtään ihmettele miksi. Kunnolla pelin makuun pääsen tosin vasta ensi kerralla, sillä nyt tyydyin vain pelaamaan joukkueena säännöt jo osaavan ihmisen kanssa. Ja hei, pääsinpä siitä sääntönivaskan läpikahlaamisesta, kun pystyin liittymään suoraan peliin mukaan!

Oli hirmu kiva ilta, voisi järjestää tällaisen uudestaankin joskus keväämmällä. Miten on, tykkäättekö te lautapeleistä? Jos joo, niin vinkkailkaa mulle omia suosikkejanne! Musta nimittäin tuntuu että mun lautapelihylly kaipaa vähän lisää täytettä...

Porkkanat ja kikherneet marokolaisittain

Ootteko ikinä kokeilleet paahtaa porkkanoita kokonaisina uunissa? Ihan törkeän hyvää jos multa kysytään, ja ulkonäkökin on aika hauska. Mä paistoin näiden kaveriksi kasan kikherneitä pannulla, sillä mausteiset kikherneet mätsäävät musta hyvin porkkanoiden vähän makeaan makuun. Yleensä maustan tän tyyppiset ruoat joillakin perus intialaisilla mausteilla, mutta tällä kertaa teki mieli kokeilla jotakin uutta. Marokolainen kuulosti sanana hyvältä, vaikken ollut ikinä marokolaissafkaa maistanut, joten päätin kokeilla sitä (perus minä: hei tää sana on kiva teenpä tästä ruokaa!!). Lopputulos oli onneksi aika onnistunut.

Etsin netistä valmiin marokolaismausteseoksen tuotetiedot, ja ilokseni huomasin melkein kaikkien osasten löytyvän valmiiksi mun maustekaapista. Ja nyt tiedän minne tunkea ne laventelit, jotka joskus hetken mielijohteesta ostin! Älkää silti huolehtiko laventelista sun muista oudohkoista mausteista joita tähän reseptiin tulee; ne voi korvata jollakin kaupan (marokolaisella) valmismausteseoksella.

PORKKANAT JA KIKHERNEET MAROKOLAISITTAIN (2:lle)

Tarvitset: 

4 porkkanaa

1 prk kikherneitä suolaliemessä (n. 380g/230g)

öljyä

mausteet: korianteri, kaneli, laventeli, juustokumina/jeera, mustapippuri, chili, kardemumma, neilikka

Tee näin:

1. Laita uuni lämpenemään  200 asteeseen. Kuori porkkanat ja levitä ne uuninpellille.

2. Sekoita keskenään kaikki mausteet (sen verran kuin uskot tarvitsevasi, huomaa että näitä saa ja kannattaa käyttää ihan reippaasti jotta lopputuloksesta tulee hyvä).

3. Laita pieneen kippoon loraus öljyä, ja noin kolmasosa mausteseoksesta. Sekoita hyvin, ja voitele sitten öljymausteseoksella porkkanat. Pistä pelti uuniin ja paista porkkanoita noin 20-30min (koosta riippuen).

4. Porkkanoiden paistuessa huuhtele kikherneet hyvin ja kippaa pannulle. Paistele hetki öljyssä, kunnes alkavat olla pinnaltaan rapeita. Lisää mausteet ja sekoittele vielä hetki.

5. Valmista. Mä suosittelen syömään nää raikkaiden kasvisten kanssa, ja lisäämään päälle jotakin kastiketta (esim tahini-jogurttikastike on jees). Mulla oli niin nälkä, etten ehtinyt enää kuvaamaan kastikkeellista versiota, mutta ehkä se ei haittaa. Maha ensin ja silleen.

Kivaa lauantaita teille! Syökää hyvin ja rentoutukaa. 

Laiskottelua ja postiylläreitä

Ihan superjees, kun on nolla pakollista tekemistä ja voi hyvällä omallatunnolla käpertyä sohvalle lukemaan. En oo vieläkään saanut luettua loppuun "Satavuotias joka karkasi ikkunasta" - kirjaa josta puhuin täällä blogissa jo kuukausi sitten, mutta ehkä tänään voisi ahmia ne vikatkin luvut! Sitä ennen ajattelin kuitenkin esitellä teille yhden ylläripaketin, joka  saapui postista jonkin aikaa sitten.

Oikeastaan tän paketin oli tarkoitus ehtiä jo ennen joulua, sillä järjestimme blogitiimin tyttöjen kanssa gift swapin, mutta muutaman muuttujan takia joululahjasta tulikin mulle tammikuun piristys. Mä nimittäin lähdin kotikotiin joulun viettoon suhteellisen aikaisin, ja matkasin sieltä suoraan poikaystävälle, joten pääsin kunnolla tutustumaan tähän pakettiin vasta tän vuoden puolella.

Ihana Asta toimi mun lahjojana (ite pistin pakettia Heidille), ja hän onkin osannut valita kaiken ihan huippuhyvin. Yleensä lahjakarkkien kanssa käy niin, että lahjan antaja on valinnut omia lemppareitaan joista mä taas en tykkää yhtään (oon aika nirso karkkien suhteen), mutta noi värikkäät karkit on oli ihan törkeen hyviä. Yritin pistää osan niistä säästöön myöhempiä herkkuhetkiä varten, sillä en voi ostaa omia karkkeja ennen kesää yhden pitkähkön herkunostolakon takia, ja karkkikätköstä olisi ollut iloa makeannälän iskiessä. Muutama päivä paketin avaamisen jälkeen joka ikinen herkku oli kuitenkin kummasti kadonnut parempiin suihin. Nappivalinta siis (ja kesällä sit näitä samoja ostamaan)!

Clipperin tee puolestaan löysi heti paikkansa mun teehyllystä, ja sitä oonkin juonut jo useamman kupillisen. Valkoinen vadelmatee sopii täydellisesti mun aamujogurtin kaveriksi (syön sen useimmiten vadelmilla, banaanilla ja ruishiutaleilla höystettynä), ja pienen kofeiinimäärän ansiosta sitä kestää juoda myös iltasella. Kuten esimerkiksi just nyt. 

Tällaista laiskottelupäivää oon kaipaillut jo pidemmän aikaa, joten taidan nyt jatkaa laiskailua. Kiitos vielä hirveästi Astalle ihanasta lahjasta, ja kivaa loppuviikkoa teille kaikille ruudun sillä puolen!

(Puoli)vege tammikuu

Mä nään jo sun kurtistuneen otsan ja hämmentyneen ilmeen; mikä ihmeen puolivege? Saat vastauksen kysymykseesi ihan pian, mutta pohjustetaan juttua ensin vähän. Mä en oo enää moneen kuukauteen syönyt punaista lihaa, ja oon muutenkin vähentänyt eläinkunnan tuotteiden popsimista aika paljon omaan kämppään muuttamisen jälkeen. Punainen liha oli tietoinen päätös (se ei edes sovi mun vatsalle), mutta muu on tapahtunut vähän niinkuin vahingossa. Jossain vaiheessa joululomaa mieleeni tulikin idea siitä, että olisi hauska kokeilla täysin vegeä ruokavaliota kuukauden ajan. Ootte varmaan kaikki lukeneet ja kuulleet noin miljoona syytä sille, miksi ihmiset aloittavat kasvissyönnin, joten en aio sitä sen enempää avata, mutta niiden lisäksi yksi tähän kokeiluun ajaneista jutuista on puhdas mielenkiinto. Musta on kiinnostava nähdä, kuinka hyvin mulla onnistuu kalan, kananmunan, maitotuotteiden ja hunajan jättäminen pois ruokavaliosta, ja samalla vegehaaste myös inspiroi kokeilemaan uusia, erilaisia reseptejä.

Se  puolikas tähän mun vegekuukauteen tulee kodin ulkopuolella tapahtuvista ruokailuista. Töissä ja kylässä ruoka on joka tapauksessa valmistettu, söin mä sitä tai en (eikä mun kokkitaidotkaan muiden ruoanlaitosta kehity), joten muiden tekemän ruoan vedän napaani entiseen malliin. Kotiin aion kuitenkin ostaa vain vegaanisia ruoka-aineita, ja ulkona syödessäkin pyrin valitsemaan kasvisvaihtoehdon.

Muutamia päiviä tätä vegehaastetta on ehtinyt jo mennäkin, ja ainakin tällä hetkellä näyttää erittäin hyvältä. Järkytyin vähän tajutessani, että osa pastoista sisältää kananmunaa (onneksi kaapissa valmiina oleva paketti ei!), mutta ilostuin taas huomatessani maustamattoman soijajogurtin maistuvan vadelmien ja pähkinöiden  kanssa jopa paremmalta kuin vastaava maitojukra. Kuvan kikherneistä tuli parhaita mitä oon ikinä kokannut, joten niistä on todennäköisesti tulossa jossain vaiheessa ohjetta tänne blogiinkin.

Mä tuun jakamaan myös muita hyvin onnistuneita vegekokkailuja teidän kanssanne, ja raportoimaan vähän haasteen kulusta. Samalla haluan heittää pallon teille; mitä postauksia tähän haasteeseen liittyen toivotte, ja onko teillä jotain omia lemppari(vege)reseptejä? Kaikki kysymykset, kommentit ja vinkit ovat tervetulleita. Ja kivaa alkanutta tammikuuta teille!

Kirje vuodelle 2017 #bt

Hei 2017! Ensivaikutelma sinusta on ollut kovin kiva. Olet tuonut mukanasi hauskoja hetkiä rakkaiden ihmisten seurassa, ja ennen kaikkea paljon unta, jota niin kovasti kaipasin vuoden 2016 lopulla. Hyvien yöunien mukana olet tuonut valtavan määrän innostusta ja inspiraatiota suunilleen kaikkea kohtaan, ja jos tämä into jatkuu, on koko loppuajasta kanssasi tulossa huikea.

Nämä muutamat päivät ovat kuitenkin olleet vasta ensivaikutelmaa, joten varmasti en voi tietää, millaiseksi lopulta osoittaudut. Toivon kuitenkin kovasti, että yhteiselostamme tulee mukavaa ja leppoisaa. En odota sinulta mahdottomia, joten pyydän että sinäkin haastat minua vain omien kykyjeni rajoissa. Virheitä tai pieniä mahalaskujakaan en silti pelkää, sillä kuten joku viisas sanoi; virheet ovat merkki siitä että on astunut oman mukavuusalueen ulkopuolelle, kokeillut uusia asioita ja uskaltanut. 

Jos yhden toiveen saisin sinulle esittää, niin haluaisin tälle vuodelle runsaasti uusia tuulia. Edeltäjäsi oli kovin tasainen ja ennalta-arvattava, mikä oli ehkä ihan hyvä siinä elämäntilanteessa, mutta nyt kaipaisin taas enemmän toimintaa, enemmän vaihtelua ja uusia kokemuksia. Minä puolestani lupaan vastata haasteisiin, ja heittää itseni likoon jotta uudet tuulet saataisiin kesytettyä omaan elämääni sopiviksi. Lupaan paiskia hommia muun muassa koulupaikan ja muiden tärkeiden juttujen eteen, ja toivon että sinäkin lopulta palkitset vaivannäköni. 

Kaikkein eniten kuitenkin toivon sinulta paljon onnea, iloa, terveyttä ja rakkautta. Oma hyvinvointi, ihmissuhteet ja läheisten hyvinvointi ovat minulle maailman tärkeimmät asiat, joten toivon että annat meidän kaikkien olla onnellisia myös sinun kanssasi.

Terveisin, Linda

Happy New Year

Olkoon vuosi 2017 täynnä iloa, onnea ja riemua. Pikkutunneille venyneitä juttuhetkiä, raikkaita aamukävelyitä, unohtumattomia reissuja, uusia kokkausideoita, hallitsematonta naurua, hitaita aamuja ja onnellista elämää.

Mä lupaan tälle tehdä tästä vuodesta vähintään yhtä ihanan, kuin mitä vuosi 2016 oli. Mä lupaan panostaa pääsykoelukuihin täysillä ja kehittyä (kehittää itseäni) valokuvaajana. Lupaan kokata intialaista ja viettää aikaa ystävien kanssa. Lupaan nähdä maailmaa ja laajentaa sivistystäni. Lupaan, että tästä vuodesta 2017 tulee ihana myös teille, tai ainakin toivon sitä tositosi kovasti. 

Hyvää uutta vuotta 2017!