Liian mainstreamii käydä piknikil

Liian kivaa silti et vois jättää menemättä. Haahuiltiin kaverin kans eilen Helsinkiin kun ei muutakaan keksitty. Jossain siinä rauttiksen ja kaupan välillä päätettiin, että piknikki olis aika loistava idea. Käytiin ostamassa reppu täyteen evästä ja saatiin kaks juustohampurilaistakin mäkkäristä mukaan. Meidän piti syödä epäroskaruokaa ja ainoa tavoite mäkkärikäynnille oli päästä vessaan. Tuntematon superkiva jätkä kuitenkin antoi meille pyytämättä kaks euroa, et saatiin ostettua itellemme vessakoodi. Hymyilytti koko loppupäivän, tuntemattoman ystävällisyys nostaa fiiliksen väkisinkin. Ja mikä parasta, me nähtiin tää sama jätkä vielä illalla - taas mäkkärissä! Jätkä vaan nauroi ja niin naurettiin mekin.

Reppu täynnä evästä ja kädessä mäkkärin paperipussi me jatkettiin kaverin kanssa matkaa. Lonkuilla matka olis taittunu kivasti, mutta vatsa vaati hyppäämään ratikkaan. Ihan jäätävä nälkä, joten piti saada nopeasti ruokaa! Oltiin bongattu piknikpaikka jo viime vuonna, silloin tosin lähinnä parkourmielessä. Kulku suuntautu automaattisesti sinne ja hyvä niin, päästiin liikkumaankin kaiken mässäilyn välissä. Tuonne ylös aidan päälle me kasattiin kamat ja laitettiin piknik pystyyn. Piilotin eväät vahingossa ovelasti mun selän taakse noissa kuvissa, mut siellä jossain ne on.

Yöllinen meri on niin nätti, etenkin nyt kun iltaisin on jo vähän pimeää ja valot heijastuvat kauniisti vedestä. Rullailtiin vatsat täynnä satamaan hakemaan vielä silmänruokaa näteistä maisemista. Olis mahtavaa päästä joskus vesille tuollaisella isolla purjeveneellä (vai onko noi jo laivoja?), tulee ihan mieleen piraattilaivat!