Sairaan siistii Särkänniemes

Särkänniemi on mun suosikkihuvipuisto kautta aikojen. Voi olla, että joku ulkomaalainen huvipuisto vielä joskus sekoittaa mun pään, mutta jos valinta täytyy tehdä Linnanmäen ja Särkännemen väliltä, suuntaan ehdottomasti jälkimmäiseen. Sinne me suunnattiin myös kesäkuun alussa, vai olisiko ollut jopa toukokuun loppua, kun haluttiin juhlia pääsykokeiden ohittamista jotenkin. 

Tulokset antavat vielä odotuttaa itseään, mutta pieni throwback Särkänniemeen voisi olla nyt paikallaan. Huvipuistoa on uudistettu monella tapaa sitten viime käynnin, ja eniten nauratti hauskat kyltit, joita oli eri puolilla puistoa. "Beware of smartphone zombies", ja muut vastaavat ovat musta aika kiva lisä sinne kaikkien laitteiden keskelle. Ja laitteista puheen ollen - niitä oli tullut ihan sikana lisää sen jälkeen kun viimeksi kävin. Kamalan näköiseen X:ään en uskaltanut mennä (jälkikäteen harmitti!), mutta muut uutuudet kävin testaamassa ja osan useampaankin kertaan. Ekan laitteen jälkeen tosin piti vetää hiukset hätäpuolinutturalle, koska näillä pituuksilla hiuksia on kierroksen lopussa paitsi mun, myös vieressä istuvien suussa. Ja on muuten noloa pyydellä hiuksiaan anteeksi jälkikäteen, joten ehkäisin suuremmat vahingot alla näkyvällä tavalla. 

Meidän reissu oli sään puolesta aika harmaa ja viileä, eli toisin sanoen täydellinen huvipuistopäivä. Ei tullut kuuma, mutta jonoa ei ollut kuin parissa suosituimmassa laitteessa. Te varmaan kaikki tiedätte tän arvon, yleensä kun vähintään puolet ajasta menee jonottamiseen. Niin me siis ravattiin kaikki laitteet läpi niin monta kertaa kuin jaksettiin, ja pysädyttiin välissä syömään eväitä. Loistotapa muuten säästää on omien eväiden tuonti, sillä huvipuistoissa on myös huvipuistohinnat. Me siis popsittiin omia ruisleipiä ja porkkanoita, mutta jälkkärit sentään piti hakea kioskeista. Supervohveli kaikella mahdollisella ja mustikan makuinen hattara - mitä muuta enää tarvii jos on pitänyt koko päivän hauskaa laitteissa?

Kuka muu on ehtinyt jo katsastaa huvipuistoja tälle kesälle?

Jussijuttuja

Oon varmaan ainoa, joka vietti juhannuksen yksin. Ainakin jos instan ja snäpin perusteella arvioi. Ei silti haitannut yhtään. Jotenkin kyllästytti olla koko ajan tien päällä ja muualla kuin kotona, joten vähän ennen jussia suuntasin taas porukoiden luokse maalle. Oli ehkä paras päätös jonka olen vähään aikaan tehnyt, sillä yksin sain vietettyä just sellaisen juhannuksen kuin halusinkin.

Juhannusaattona mulla soi herätys vähän ennen yhdeksää, ja pikkuveljen kanssa kasasimmekin ihanan brunssin koko perheelle. Yleensä jokainen napsii aamupalan omia aikojaan, joten oli kiva vaihteen vuoksi istua pöytään yhdessä. Pikkusiskon silmät loistivat, kun leivän ja murojen lisäksi tarjolla oli niin viinirypäleitä kuin uunituoreita skonssejakin. Ja oli niitä kiva itsekin popsia.

Iltapäivästä porukat lähtivät mökille, ja me jäätiin yhden siskon kanssa kotiin. Oli ihanan rauhallista, kumpikin vain istuttiin lukemassa omia kirjojamme. Mulla on menossa Harry Potter And The Philosophers Stone, sillä päätin vihdoin lukea koko sarjan englanniksi. Tai no, päätöksen tein jo pieni ikuisuus sitten, mutta halusin aloittaa ekasta kirjasta ja sitä ekaa ei tuntunut olevan missään. 

Jatkoin lukemista eilen illalla riippukeinussa peittoon kääriytyneenä. Oli ihan superkivaa painaa lopuksi pää tyynyyn ja nukahtaa lintujen lauluun. Voisi nukkua useamminkin ulkona! Edes hyttyset eivät päässeet häiritsemään, sillä riippukeinua ympäröi joka puolelta hyttysverkko. Illalla tuntui että ilmankin olisi pärjännyt, mutta aamulla verkon varjoisampi puoli oli täynnä hyttysiä. Ties minä kärpässienenä olisin herännyt, jos verkkoa ei olisi ollut.

Mun jussiin ei mahtunut kokkoa tai mökkiä, mutta hyvää ruokaa ja rentoilua sitäkin enemmän. Juteltiin siskon kanssa, grillattiin tuorejuustotäytteisiä herkkusieniä ja hengattiin ulkona. Toivottavasti teilläkin on ollut kiva juhannus!

Naked cake

Moni teistä on varmaan törmännyt näihin alastomiin kakkuihin blogeissa tai ruokalehdissä - niistä mäkin idean bongasin. Alastoman kakun idea on siis olla ilman kaiken peittävää kermakuorrutusta. Päällä ehkä on koristeita, mutta sivut jäävät paljaiksi. Idea oli aika hauska, ja päätinkin heti ensimmäisen naked caken kohdatessani väsätä omiksi synttäreiksini jotakin saman tyylistä. Lopputulos oli onnistunut, vaikka itse sanonkin, ja luulen että teistäkin monelle voisi tämä herkku maistua. 

Hedelmäinen naked cake

Kakkupohjaan tarvitset: 8 kananmunaa, 2 dl sokeria, 2 dl vehnäjauhoja, 2 dl perunajauhoja, 2 tl leivinjauhetta

Täyte ja koristelu: 6 dl kermaa, sokeria maun mukaan, 1 prk appelsiinirahkaa. 1 appelsiini, hieman kaakaojauhetta ja 2 pkt viinirypäleitä. Kostutukseen appelsiinimehua tai vaniljasokerilla maustettua maitoa.

Valmista ensin kakkupohja: Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Vaahto on hyvää kun vatkaimista valuttamalla ehtii tehdä kahdeksikon ennen pinnan tasoittumista. Lisää kuivat aineet varovasti sekoittaen, ja kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan. Paista 175° n. 45 min. Kumoa valmis kakku leivinpaperille ja anna jäähtyä ennen vuoan ottamista pois.

HUOM tästä taikinasta tulee aikamoinen jättikakku, joten ohjetta voi oman maun ja vuoan koon mukaan pienentää esim viiden tai neljän munan kakuksi.

Täyte ja koristelu: Vatkaa 2dl kermaa lähes valmiiksi vaahdoksi. Lisää muutama ruokalusikallinen sokeria ja vatkaa vielä vähän. Lisää kermaan appelsiinirahka ja sekoita nopeasti tasaiseksi. 

Jaa kakkupohja sahalaitaveitsen avulla kolmeen osaan. Nosta ensimmäinen siivu tarjoiluvadille ja kostuta. Levitä päälle puolet rahka-kermaseoksesta. Aloita viinirypäleiden asettelu reunoista, ja laita ne aivan reunan tuntumaan kauniiksi riviksi. Koska kakkua ei peitetä kermalla, on reunojen syytä näyttää siistiltä. Keskustalla ei ole niin väliä, sinne viinirypäleet voi pudotella vähän rennommalla otteella. 

Nosta seuraava kakkusiivu viinirypäleiden päälle ja kostuta ja täytä se samoin kuin edellinen kerros. 

Nosta viimeinen kakkusiivu edellisten kerrosten päälle ja kostuta. Vatkaa nopeasti loput kermat ja pari ruokalusikallista sokeria kauniiksi vaahdoksi ja kasaa mielesi mukaan kakun päälle. Muista jättää reunat tyhjäksi, ja muista että ylijäävän kerman voi hyödyntää myöhemmin vaikka kuuman kaakaon pinnalla. 

Viipaloi pestystä appelsiinista muutama siivu ja halkaise siivut puoliksi. Asettele kakun päälle. Jäljelle jääneitä viinirypäleitä voi myös käyttää koristeluun. Viinirypälekukkien teko meille opetettiin jo yläasteen köksäntunneilla, mutta jos olet tältä tiedolta välttynyt, niin tässä ohje: töki puukolla sahalaitakuviota rypäleen ympäri ja erota puoliskot. Käsissäsi pitäisi näin olla kaksi kukkaa. Viimeistele kakku pienellä kaakaojauheraidalla. 

Birthdaygirl

"Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan..." Me juhlittiin mun synttäreitä ekan kerran jo viikko sitten, kun olin käymässä porukoiden luona. Pääsin kokeilemaan naked cakea, joka on pyörinyt blogeissa jo jonkin aikaa, ja nauttimaan muuten vain kivasta ruoasta ja seurasta. Tänään olisi tarkoitus käydä syömässä jossakin ihan oikeassa ravintolassa, ja huomenna juhlahumu jatkuu risteilyllä. Jälkimmäinen tosin on ihan muuten vain, mutta hyvää fiilistä taitaa olla luvassa sielläkin. 

Tuntuu hullulta ajatella että mä en oo enää teini. Ikää on nineteenin sijaan pyöreät 20, mikä järkyttää varmaan yhtä jos toistakin. Siis siinä vaiheessa kun kyseinen vuosi napsahtaa omalla kohdalla täyteen. Mun ei kyllä sinänsä pitäisi järkyttyä, koska hostisän äiti sanoi mua jo joskus aikoja sitten henkisesti vanhaksi. Tuttuja juttuja siis nää vanhusten hommat, ja oonkin jo suunnitellut mun tulevia eläkepäiviä Espanjassa tai muussa vanhusmaassa. Sitä ennen ajattelin kuitenkin keskittyä nauttimaan nykyhetkestä ja jopa muistella vähän menneitä (vanhus kun olen). 

Vuosi sitten mä olin autuaan tietämätön tulevaisuuden suunnasta. Olin pistänyt kiinnostavalle Englannissa asuvalle perheelle viestiä, ja odottelin pääsykokeiden tuloksia kasvavan jännityksen vallassa. Vaikka jännitän pääsykoetuloksia nytkin, tuntuu tuosta vuoden takaisesta hetkestä olevan kokonainen elinikä. Mun maapallo pienentyi hurjasti aupparoinnin myötä, mutta maailma kasvoi ehkä sitäkin enemmän. Näin erilaisten ihmisten erilaista elämää, sain ihania ystäviä ja matkustelin enemmän kuin koskaan. Opin englantia ja nautin ajasta jonka sain viettää ihanan hostperheen kanssa. Mennyttä vuotta on pakko katsella ilolla ja kunnioituksella, sillä sen aikana selvisin tilanteista, joihin en olisi uskonut edes joutuvani, ja sain roppakaupalla kokemuksia joita muistella sitten eläkeläisenä siellä Espanjassa. 

Toivon, että kaksikymppisyys tuo mukanaan vähintään yhtä huikeita seikkailuja kuin mennytkin vuosi. Ja jos niitä ei ala itsestään kuulumaan niin pitää varmaan ottaa taas elämää niskasta ja hankkia pari muistelun arvoista juttua takataskuun. Tai miksei etutaskuunkin. En silti halua edellisvuoden kopiota. Matkustelua joo kyllä kiitos, mutta ennen kaikkea kaipaan uusia juttuja, kuten oman kämpän sisustamista, kiinnostavien yliopistokurssien käymistä ja hauskojen kaveriläjäytymisten järkkäilyä sinne mahdolliseen kämppään. Uusia tuulia kohti siis ja toivotaan että parikymppisenä on yhtä kivaa kuin ysitoistaveenä.

Kohti kaupunkia

Valmiiksi pakattu reppu odottaa sohvalla. Maalaispölyt on aika putsata hartioilta taas hetkeksi ja suunnata kohti pääkaupunkiseutua. En kuulu tällä hetkellä oikein mihinkään, kun lontooelämä on vielä tuoreessa muistissa eikä syksyn suunnitelmista ole vielä kunnollista tietoa. Oon silti nauttinut näistä päivistä vanhempieni luona. 

Pari päivää sitten käytiin pikkuporukalla kodalla. Satoi kaatamalla ja oli ehkä vähän turhan kylmä, mutta paksulla vaatetuksella ja runsailla eväillä pärjää pitkälle. Käppäiltiin pitkospuita pitkin ja kastuttiin läpimäräksi. Epäonnistuttiin nuotion sytyttämisessä ja iloittiin salaa kun random jätkä pistäytyi sytyttämään sen. Paahdettiin vaahtokarkkeja alkupalaksi ja juustoleipiä jälkkäriksi. Nautittiin elämästä ja kuumasta teestä jota oltiin laitettu termariin. Lopulta mun sisko tylsistyi ja aloitti vesisodan juomapulloilla. Autoon pakkautui hyvin märkä ja kylmissään oleva seurue, mutta jokaisella suu hymyssä. 

Mun liikuntapäätöskin on pitänyt suht hyvin ja oon lenkkeillyt enemmän kun aikoihin. Vaikka luulen että Lontoossa arkiliikunta kerrytti kilometrejä paljon tehokkaammin kun mun nykyiset lenkkeilyt... Mutta minkäs teet kun vanhaa ja tuttua kylää ei jaksa samalla lailla samoilla ympäriinsä, ainakaan huvikseen.

Helsingissä mun suurin haaste on löytää kivat kengät, koska sisko ei ole ollut kovin innoissaan joutuessaan jakamaan kenkävarastoaan aina kun olen tarvinnut jotain "järkevää" jalkaan. Lupasin löytää seuraavalta stadireissulta omat popot joten parempi varmaan oikeasti löytää jotain. Oonko ainoa joka hyödyntää paitsi siskon kenkiä, myös vaatekaappia aina tarpeen tullen? Meillä tää lainailu ei onneksi ole yksipuolista, vaan myös mun vaatteita löytyy ahkeraan tahtiin siskojen päältä. Semmoista siis. Mutta nyt alkaa olla pikkuhiljaa kiire kun pitäisi vielä syödä ja lähteä, joten se on moro nyt vähäksi aikaa. 

Kakkua ja skonsseja

Tekisi mieli sanoa, että pöytä notkuu ruokien painosta, mutta jos totta puhutaan, se taisi notkua jo valmiiksi. Ruokaa kuitenkin on vähän joka sorttia. Uunituoreiden skonssien tuoksu leijailee nenään, ja ympärillä pörräävä hyönteinen kiinnostuu iloisen vihreästä kakusta. Auringon paisteessa on ihana nauttia teestä ja hyvästä seurasta, ja palauttaa mieleen miksi elämä on hyvä tässä ja nyt.

Joskus on kiva panostaa välipalaan vähän astetta enemmän, ja niin me pistimme taikinat uuniin ja katoimme pöydän koreaksi. Oikea iltapäivätee pitkän kaavan mukaan, skonsseineen kaikkineen. Englantimuistojen kunniaksi joimme jopa mustaa teetä maidolla ja sokerilla, vaikka normaalisti vihreää teetä tai rooibosta kuluu paljon enemmän. 

Perinteisesti iltapäivätee aloitetaan kolmioleivillä, jatketaan skonsseilla ja usein vielä lopetetaan kakkuun tai muuhun makeaan herkkuun. Niin mekin teimme. Yleensä iltapäiväteen skonssit ovat makeita ja ne nautitaan clotted creamin ja hillon kanssa, mutta suolaisten skonssien fanina tein meille kasan juustoskonsseja voin kanssa syötäväksi. Ja hyvä päätös olikin, sillä red velvet cakea mukaileva vihreä kakku oli tarpeeksi makea skonssienkin puolesta. 

Teitä saattaa kiinnosaa, että millä ohjeella mikäkin herkku valmistui, joten täältä pesee. Skonssit olivat suunnilleen samat kuin Yhteishyvän sivuilla (click), ja kolmioleivät sävellettiin ihan oman maun mukaan paahtoleivästä ja kaapista löytyneistä aineksista. Kakkupohja oli perus täytekakkupohja vihreällä elintarvikevärillä ja täyte suunnilleen sama kuin red velvetissä yleensä. Koristeeksi kakkumuruja.

Mä innostuin skonssien leipomisesta niinkin paljon, että pyöräytin uuden satsin heti seuraavana päivänä. Pää on täynnä kivoja makuvaihtoehtoja, joten voi olla että ennen syksyä saatte tekin vielä nähdä jonkin uuden kivan skonssireseptin. Ne ovat niin helppoja ja nopeita tehdä, ettei edes epäonnistuminen pelota. Jos valmista tulee alle puolessa tunnissa, niin pieleen menneitä kokeiluja ehtii parannella ainakin kymmenen kertaa päivässä. 

Onko joku teistä yhtä kova skonssifani kun mä, vai kuulitteko ehkä koko sanan ensimmäistä kertaa?

Kesän 2016 ämpärilista

Kesäkuun alun kunniaksi taitaa olla aika läväyttää mun summer bucket list 2016 teidän nähtäville. Tavoitteena on toteuttaa nämä kaikki, mutta paljon naurua, kivoja kokemuksia ja hyvä ruokaa on luvassa siinäkin tapauksessa, että joku kohta jäisi unholaan. Toivottavasti mun ämpärilistalta löytyy kivoja ideoita myös teille. Syksyllä sitten nähdään, miten näiden kanssa kävi, mutta nyt hyvää alkavaa kesää!

1. Ole vesi-ilmapallosotaa. Siis mikä voisi olla parempaa kuin vesi-ilmapallosota kuumana päivänä? Ei ehkä mikään. Jostain syystä tällainen hauskuus on kuitenkin jäänyt uupumaan mun aiemmista kesistä, joten eiköhän korjata tämä puute pian. 2. Käy huvipuistossa. Tai siis oikeastaan kävin jo muutama päivä sitten, mutta ajattelin jättää tän listalle, jos joku muukin sitten innostuisi käymään. Ja eihän useammastakaan huvipuistoreissusta haittaa ole (paitsi ehkä lompakolle, haha). 3. Järjestä afternoon tea. Siis jos jotain Englannista kaipaan niin tätä! Ihania skonsseja, kolmioleipiä ja muita herkkuja. Ja toki sitä teetä, josta opin jopa tykkäämään mun au pair vuoden aikana. Toin mukanani Harrodsin teetä, joten sen ympärille voisi kehittää jotain ihania herkkuja ja istua alusta asti itse väsätylle iltapäiväteelle.

4. Pidä enkuntaitoa aktiivisesti yllä. Lukeminen, vlogien katsominen, englanninkieliset uutissivustot... Vaihtoehtoja on monta, ja aionkin käyttää monipuolisesti niitä kaikkia kesän aikana. Ja toki muulloinkin, mutta etenkin nyt alkuun on tärkeää ettei kielitaito ainakaan rapistuisi. 5. Leivo ja koristele ainakin kaksi erilaista kakkua. Meidän perheessä juhlitaan aina kesäisin, sillä synttäreiden lisäksi on hääpäivää ja tänä vuonna myös siskon rippijuhlat. Hyville kakuille on siis tarvetta, ja mielessä onkin monen monta ideaa niin koristeiden kuin makuyhdistelmienkin suhteen. 6. Järjestä sisaruksille kunnon kesäolympialaiset. Mä rakastan erilaisien tapahtumien järjestämistä, ja kesäisten haasteiden keksiminen on superkivaa. Sellaisia siis kasa peliin, ja kisailun jälkeen on luonnollisesti luvassa jokin ylläri osallistujille...

7. Mökkeile. Edes kerran. Meillä ei ole omaa mökkiä, joten tämä kohta ei ole mulle mikään itsestäänselvyys. Mutta sen mökkitunnelman, usein läheltä löytyvän järven ja yleisen hyvän fiiliksen takia toivon pääseväni mökkeilemään tänä kesänä ainakin kerran, ehkä useammankin. 8. Kehitä juhannukseksi jotain hauskaa. Ehkäpä kiva keskiyön menu? Tai perinteinen juhannussauna koivuvastojen ja ihanien ystävien kanssa? Vielä on aikaa suunnitella, mutta jotain hauskaa sille viikonlopulle täytyy keksiä. 9. Kasvata kuntoa niin että sen oikeasti näkee ja tuntee. Oon huomannut, että aktiivisen ja liikunnantäyteisen päivän jälkeen olo on noin sata kertaa parempi, kuin lahnailun jälkeen. Toki aikansa on molemmille, mutta ajattelin tänä kesänä ottaa liikunnan vielä paljon entistä näkyvämmäksi osaksi mun arkea.

10. Rakenna lukunurkkaus pihalle. Kuvitelkaapa mielessänne kasa pehmeitä tyynyjä, ihana auringonpaiste, lasi jääteetä ja hyvä kirja. Mulla on mielessäni pari ideaa ihanan lukunurkkauksen varalle, ja aionkin sellaisen rakentaa niin pian kuin mahdollista. Sinne voi sitten laiskuuden iskiessä käpertyä lukemaan kirjaa tai vaikka piirtelemään luonnoslehtiöön. 11. Käy Porvoossa. En tajua, miten en ole siellä vielä käynyt, vaikka paikka vaikuttaa aivan superihanalta. Tänä kesänä täytyy korjata tämä(kin) vääryys ja kaavailla jokin reissu sille suunnalle. 12. Kokoa au pair -vuodesta leikekirja. Mulla on miljoona kuvaa ja muistot tuoreena mielessä. Tarviiko muuta ees  sanoa? 13. Ole päivä ilman mitään elektroniikkaa. Vaikken oo mitenkään erityisen riippuvainen mistään, niin elektroniikkalakko taitaisi silti tehdä ihan hyvää. Ja näitä päiviähän voi olla useempiakin.

14. Aamupalatreffit. Miittaa joku kaveri jossakin. Paikalla ei ole niinkään väliä, mutta sillä on että olette molemmat paikalla syödäksenne aamupalaa. 15. Paahda vaahtokarkkeja nuotiolla. Nam. 16. Katso auringonnousua. Katolla, kalliolla, jossakin korkealla. Ja jonkun kanssa. 17. Yövy ulkona. Telttailukin lasketaan ulkona yöpymiseksi, mutta laavussa pötköttely tai jopa taivasalla uinuminen voisivat olla superkivoja myös. Hyttysverkko tosin tulee jälkimmäisissä kovaan tarpeeseen, jos ei halua aamulla herätä punapilkullisena. 18. Kerää hulluna mustikoita. Meidän lähellä on metsät mustikankukkia täynnä, joten loppukesästä marjoja riittänee vaikka muille jaettavaksi. Siinä vaiheessa mä aion olla ämpäri tanassa poimimassa niitä syksyn ja talven varalle.

19. Tee mustikkahilloa. Ehkä paras hillo jonka tiedän on mustikkahillo, joten voisi olla fiksua keitellä sellaista myös omiin kaappeihin. Itse tehty mustikkahillo itse kerätyistä mustikoista lämmittää talvella takuuvarmasti enemmän kuin kaupan vastaava. 20. Vietä ikimuistoiset synttärit. Mun viimeinen teinivuosi lähenee loppuaan, ja siinä jos jossain on aihetta juhlaan. 21. Sano päivän ajan kaikkeen kyllä. Mä innostun tavallisestikin helposti erilaisista asioista, mutta välillä laiskuus vie voiton ja jättäydyn kotiin periaatteessa ihan kiinnostavista tapahtumista. Siispä kyllä -haaste peliin ja toivotaan että se tuo mukanaan uusia seikkailuja.