6 | Pari sanaa suomalaisuudesta

Suomalaiseksi syntymistä ei turhaan sanota lottovoitoksi. Meillä on mielettömän kaunis luonto, hyvä koulutus ja turvallinen maa. Kritisoitavaakin varmasti löytyy, mutta miettikääpä sitä että täällä sun syntyperä vaikuttaa elämään vähemmän kuin missään muualla. Köyhänkin perheen lapsella on mahdollisuus kouluttautua pitkälle ja hankkiutua hyvään ammattiin. Tyttönä et ole kenenkään omaisuutta, vaan ihan yhtä hyvä ja arvokas kuin olisit poikana. Meidän esivanhemmat ovat tehneet mielettömän työn, että meillä on tänään näin upea maa juhlittavana.

Viime vuonna avasin vähän enemmän näitä isoja asioita, joiden vuoksi olen niin ylpeä suomalaisuudestani. Siksi ajattelin tällä kertaa jakaa pienempiä, mutta silti niin ihania muistoja suomalaisuuteen liittyen. Miten suomalaisuus näkyy ihan tavallisessa elämässä? 

Miksi on parasta olla suomalainen - muistoja vuosien varrelta

• Savusaunassa saunominen, ja sen jälkeen peseytyminen kylmässä järvivedessä. Muistan, miten yhtenä kesänä oltiin savusaunassa tyttöporukalla, piirrettiin toisillemme viikset noella, uitiin välissä ja palattiin taas saunaan. Ehkä rentouttavimmat löylyt ikinä saa just savusaunasta.
  
• Notski-illat kavereiden kanssa. Suomen metsät ja puistot on pullollaan erilaisia laavuja ja nuotiopaikkoja. Ollaan kavereiden kanssa paistettu muurinpohjalettuja laavulla, istuttu iltaa nuotion ääressä ja paahdettu ehkä miljoona vaahtokarkkia näiden vuosien aikana.
  
• Alastomuus. Tai oikeastaan se, miten normaali juttu tää on meille suomalaisille. Ollaan saatu pienestä asti tosi realistinen kuva ihmisvartalosta, kun ollaan saunottu perheen kanssa ja kavereiden kanssa ja uimahallissa ja kaikkialla. Ja ylipäätään on niin turhaa kauhistella paljasta ihoa esimerkiksi uimahallissa tai punttisalin pukuhuoneessa.
  
• Se, miten mulla on ulko-ovelta metsään ehkä minuutin kävely, vaikka asun Helsingissä. Ja nyt en puhu mistään puistosta, vaan oikeasta metsästä. Meillä on luontoa ja metsää ihan kaikkialla. Helsingin keskustassakaan ei ikinä ole kovin kaukana metsästä. On ihan mahtavaa, miten helpoksi luonnossa oleilu on meille tehty.
  
• Me osataan olla hiljaa. Välillä, kun oon jollain mun hyvällä ystävällä yötä, saatetaan olla puoli aamua ihan hiljaa. Luetaan ehkä kirjaa, syödään aamupalaa ja ehkä piirretäänkin jotain ilman, että sanotaan välttämättä "huomenta" enempää. Toki on myös niitä aamuja kun puhuttavaa vain riittää ja riittää, mutta silti. Onnea on, kun voi olla hiljaa ilman että kukaan kokee sitä vaivaannuttavaksi.
  
• Kylmänsietokyky. Parinkymmenen asteen pakkanen ei ole mikään syy jättää menemättä ulos. Siinä missä joku ulkomaalainen valittelee kylmyyttä nollakeleillä, niin suomalaiselle kyseessä on vielä melkein hupparikeli. Pari lisävaatekerrosta lisätään ehkä siinä vaiheessa, kun mittari tippuu kahteenkymmeneen pakkasasteeseen. Mun mielestä -20 astetta on itse asiassa täydellinen sää kävelylle, koska silloin talvinen luonto näyttää kaikkein kauneimmat puolensa.
  
• Jokamiehenoikeudet. Vaellukselle lähteminen ja muu vastaava vaatisivat aika paljon enemmän pohdintaa ja suunnittelua ilman jokamiehenoikeuksia. Mä ja mun kaveri lähdettiin joitakin vuosia sitten aika pikaisella aikataululla kanoottivaellukselle. Pakattiin vain kamat, lainattiin kanootti ja lähdettiin melomaan jokea pitkin merelle päin. Pystytettiin teltta sinne, missä kulloinkin satuttiin illan tullen olemaan, ja pysähdyttiin ruokailemaan silloin kun siltä tuntui. 

Siinä muutama suomalainen muisto ja ajatus. Nyt mun täytyy jatkaa valmistautumista, sillä meillä on tänään illalla itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia kavereiden kanssa. Mielettömän ihanaa itsenäisyyspäivää teille, ja hurjasti onnea meidän satavuotiaalle Suomelle!