Synttäreitä, turisteilua ja muita kuulumisia

Kesäkuu on aina tekemistä täynnä, niin tänäkin vuonna. Oon juhlinut mun kahtakymmentä kahta ikävuotta teemaan sopivasti kaksi kertaa, lomaillut vähän ja paiskinut sitten taas superisti töitä. Oon piipahtanut kotikotona, leiponut kolme kakkua ja ostanut vihdoin yhden hiushuivin jota oon katsellut kaupassa ainakin kuukauden päivät. Kun mainitsin asiasta myyjälle, hän totesi että osuinkin hyvään aikaan paikalle, sillä mun ostama huivi oli toiseksi viimeinen mitä heillä oli jäljellä. 

Vietin varsinaista synttärijuhlaa jo muutama päivä ennen oikeita synttäreitä, sillä kokoonnuttiin silloin kavereiden kanssa laiturin nokkaan kakkua syömään ja iltaa istumaan. Aurinko hemmotteli meitä, ja ympärillä oli ihanan rauhallista vaikka kaupungissa oltiinkin. Tasan kaksi ohikulkijaa osui paikalle koko päivänä. Tää on oikeasti yksi parhaita juttuja Suomessa; pääkaupunkiseudullakin on mahdollista olla ihan rauhassa, jos niin tahtoo.

Varsinaisena synttäripäivänä toteutettiin J:n kanssa jotain, mitä oon halunnut tehdä jo pidemmän aikaa: lähdettiin turisteilemaan Helsinkiin. Tottakai tiedetään pääkaupunkiseutu jo aika hyvin, kun ollaan täällä lähes aina asuttu, mutta harvemmin sitä tulee lähdettyä keskustaan ihan muuten vain. Aina on vain ohikulkumatkalla, menossa johonkin. Jos siis sitäkään, sillä suurin osa mun menoista on jossain ihan muualla kuin Helsingin keskustassa. Nyt siis päätettiin leikkiä turisteja päivän ajan, ja käytiinkin tutustumassa moneen matkailijoiden suosimaan paikkaan. Syötiin hyvin ja räpsittiin ainakin sata kuvaa kaikkien nähtävyyksien luona. Tuli ihan lomafiilis, kun kierreltiin vain ympäriinsä ja katseltiin tuttuja paikkoja turistin silmin.

Ihan nurkan takana on tulossa myös pieni reissu kesäiseen Suomeen. Tiedossa on ainakin leirielämää, kauniita maisemia ja parasta seuraa. Oon niin täpinöissäni jo nyt! Tosin reissun jälkeen oon varannut itselleni Linda-aikaa, sillä vauhdikkaan kesäkuun jälkeen on hyvä hieman hidastaa tahtia. Sillä vaikka hauska kesätekeminen on ihanaa, niin sitä on myös rentoilu.

Ihanaa loppuviikkoa teille tyypit!

Mausteinen vadelma-kookosjuoma

Mun oli tarkoitus postata tämä ohje teille jo sunnuntaina. Kuvat ja kaikki olisivat olleet valmiina, mutta tekstiä ei vain syntynyt. Kirjoittaminen tuntui jotenkin kovin tahmealta. Pakottamalla tulee harvoin kovin hyvää jälkeä, joten päätin luovuttaa suosiolla ja palata asiaan uudestaan vähän myöhemmin.

Suurin osa juomakesän resepteistä on tehty auringonpaistetta ja lämpöä ajatukset täynnä, mutta tämä mausteinen vadelma-kookosjuoma maistuu ehkä vieläkin paremmalta sateen ropistessa ikkunaa vasten. Mä vietin tänä vuonna ensimmäistä kertaa juhannusta yksin kotona, sillä mulla oli töitä koko viikonlopun ajan. Otin tästä yksinolosta kaiken irti, ja hemmottelin itseäni kaikella hauskalla iltaisin. Luin hyvää kirjaa ja siemailin tätä mausteista vadelma-kookosjuomaa. On niiin tunnelmallista käpertyä kirjan kanssa sängylle tai sohvannurkkaan, kun ulkona riehuu kesämyrsky ja vieressä on kirjan lisäksi jotakin hyvää syötävää - tai tässä tapauksessa juotavaa. Nappaa säkin ohje talteen, ja nauti vaikka heti seuraavana sadepäivänä!

Mausteinen vadelma-kookosjuoma (1:lle)

Tarvitset: 

n. 2 rkl soseutettua vadelmaa (muussaa vaikka haarukalla)

reilu ripaus kanelia

reilu ripaus kardemummaa

2 dl kookosjuomaa (esim Alpron)

jäitä

Tee näin:

1. Sekoita mausteet vadelmamuusiin, ja lisää mukaan kookosjuoma. Sekoita hyvin.

2. Laita lasiin reilusti jäitä.

3. Kaada juoma lasiin. Halutessasi voit siivilöidä sen ensin, jolloin vadelman siemenet sun muut pikkuhippuset eivät päädy juomaan asti. Itse kuitenkin jätin ne, ja hyvää oli näinkin. 

Mitä musta piti tulla isona VS. mitä musta tuli

Kuva: Ane / Timanttikenkätyttö

Syntymäpäivä on hyvä päivä palata ajassa taaksepäin, ja muistella, minkälaisia tulevaisuudenhaaveita sitä oikein oli joskus pienenä. Prinsessana olemisesta en koskaan tainnut haaveilla, mutta monesta muusta sen sijaan kyllä. Onko nykytilanne yhtään sellainen, kuin vuosia sitten kuvittelin, ja voisiko pikku-Linda olla tyytyväinen tämän vähän vanhemman Lindan ratkaisuihin?

Pienellä Lindalla oli monenlaisia haaveita. Joskus seitsemänvuotiaana päätin ryhtyä Hesarin päätoimittajaksi, ehkä siksi että kyseinen lehti luettiin meidän talossa joka aamu suurella hartaudella, ja päätoimittajalla oli jokaisessa lehdessä oma palsta heti lehden alussa (=pääkirjoitus). Uutistomittajan työ pysyi haaveissa aika pitkään, kunnes kahdeksannella luokalla sitten eräs uutistoimittaja kertoi, miten hänet oli hälytetty keskellä yötä joidenkin ympäri kaupunkia leviteltyjen ruumiinpalasten perään. Alkoi tuntua siltä, että ehkä aikakausilehti voisi sopia mulle paremmin. 

Ala-asteen puolivälin tienoilla me muutettiin pääkaupunkiseudun läheisyydestä satojen kilometrien päähän, pikkuruiselle paikkakunnalle. Siellä traktori on ihan normaali kulkuneuvo ja heti ensimmäisellä koulumatkalla multa tultiin kysymään, että "kenenkäs tyttöjä sinä oot, kun et näytä yhtään tutulta?". Kaipasin hirveästi takaisin etelään, ja päätin että muutan takaisin heti kun vain pystyn.

"Joskus seitsemänvuotiaana päätin

ryhtyä Hesarin päätoimittajaksi"

Kuva: Ane / Timanttikenkätyttö

Yläasteella koin olevani kummajainen, kun lähes kaikki kaverit suunnittelivat häämekkojaan, tulevien lasten nimiä ja tuskailivat sitä saisivatko koskaan ketään. Mä viihdyin aivan mainiosti ilman "ketään", enkä ajatellut että tarvitsisin "ketään" tulevaisuudessakaan. Ihan hauskaa elämä on sinkkunakin. Yksi ystävä ajatteli samoin kuin mä, ja alettiin puoliksi leikillämme suunnitella, miten me muutettaisi sitten joskus yhdessä Tallinnaan opiskelemaan ja töihin. Kämpässä olisi tietysti jokin valoisa ateljee, jossa kaveri mahtuisi maalaamaan, ja mä voisin vaikka kirjoittaa jotakin.

Jos pikku-Lindalta olisi kysytty, mitä 22-vuotias Linda tekee, olisi varmaan saatu vastaukseksi juurikin tuo Tallinnassa asuminen. Tai vähintäänkin Helsingissä. Koulu olisi tietysti joku, mistä valmistuu Hesarin päätoimittajia, ja samassa kämpässä asuisi ainakin kaksi tai kolme hauskaa kaveria. Matkustelu olisi osa elämää, ja pikku-Linda haaveili käyvänsä ainakin New Yorkissa, Pariisissa ja Venetsiassa. Elämä olisi tietysti kivaa.

Ateljeekämppä Tallinnassa ei koskaan toteutunut, mutta aika moni muu haave kyllä. Muutaman välivuoden jälkeen päädyin vihdoin opiskelemaan journalismia, enkä voisi olla onnellisempi. Tää ala sopii ainakin tähänastisen kokemuksen perusteella mulle ihan just eikä melkein. Välivuosien aikana ehdin kokea Pariisin ja Venetsian, mutta New York odottaa vielä omaa vuoroaan. Kirjakin on kirjoittamatta, mutta en toisaalta edes haaveile siitä samalla tavalla kuin silloin ala-asteella. Myös parisuhdejuttujen kanssa kävi vähän toisin kuin silloin ajattelin, sillä matkan varrella vierelle löytyikin joku joka kuuluu just siihen. Ja hyvä näin. Asuinpaikka sentään on toinen mun kahdesta vaihtoehdosta, eli Helsinki.

Kaiken kaikkiaan uskon, että pikku-Linda olisi ihan tyytyväinen, jos olisi nähnyt vilauksen mun nykyisestä elämästä. Moni silloinen haave on toteutunut, ja niillä jotka eivät ole toteutuneet, ei oikeastaan ole enää edes merkitystä. Ja niin sen kuuluukin mennä. Elämä kuljettaa ja ihminen kasvaa, ja moni haavekin muuttaa muotoaan siinä samalla. Tästä on kiva jatkaa eteenpäin, uusien haaveiden voimin.

Kuva: Ane / Timanttikenkätyttö

Helpoista helpoin jääkahvi

Kesän paras kahvi on kylmä kahvi. Omat lempikahvit pannuun porisemaan, ja sitten lisätään kahvikuppiin kourallinen jäitä. Ei hullumpi tapa aloittaa vaikkapa kaunis kesäaamu. Mun valinta on useimmiten tee, niin kesällä kuin talvellakin, mutta jääkahvi silloin tällöin tuo kivaa vaihtelua. Ohje on superhelppo, ja sitä on helppo varioida oman maun mukaan. Poikaystävä esimerkiksi tykkää laittaa mukaan hieman karamellisiirappia, mutta mä nautin oman juomani mieluummin ilman makeutusta. Alta voit poimia talteen mun käyttämän reseptin, tai tehdä ihan oman versiosi jääkahvista.

Psst! Muistathan, että kaikki tämän kesän juomaohjeet löytyvät blogista tagin juomakesä alta. Uusia reseptejä ilmestyy joka sunnuntai kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Mutta nyt siihen jääkahvin ohjeeseen...

Helpoista helpoin jääkahvi

Tarvitset: 

kahvia

kanelia

kardemummaa

maitoa niin halutessasi

jäitä

Tee näin:

1. Mittaa kahvinkeittimeen haluamasi määrä kahvia (me tehtiin kaksi kupillista). Ripottele kahvinporojen päälle hieman kanelia ja kardemummaa. Kevyesti maustettu kahvi maistuu ihanalta kesähelteellä.

2. Periaatteessa jääkahvin voi valmistaa heti, kun kahvi on keittynyt. Jos kuitenkin haluat kahvisi aivan jääkylmänä, niin suosittelen odottamaan pienen hetken. Jos haluat kahviisi maitoa, lisää se tässä vaiheessa.

3. Laita kuppiin reilusti jäitä, ja kaada päälle kahvi. Nauti.

Pro tip pienten lasten vanhemmille (tai hajamielisille): jos kahvikupit uhkaa jäähtyä noin joka toisella kerralla, niin tässä iisi tapa tehdä jo jäähtyneestä kahvista astetta herkumpaa.

Ota ilo irti kotikesästä

Vaikka miten olisi kesä ja kaikki, niin aina ei ole mahdollisuutta lähteä "mihinkään". On ehkä töitä, koulukursseja tai muuta tekemistä, joka pitää sut kotona koko kesän. Tai voi olla että aikaa kyllä löytyisi, mutta rahaa ei niinkään. Oli miten oli, niin uskokaa mua kun sanon että kotonakin vietetty kesä voi olla aika huikea. 

Vinkki numero yksi: Rentoudu.

Rentoilu on se, mistä lomassa pohjimmiltaan on kyse. Sitä me kaivataan deadlinejen paukkuessa ja stressin kasvaessa. Rentoilu on myöskin parasta siksi, että sitä voi harrastaa ihan missä tahansa - ja aivan erityisesti kotona. Hemmottele itseäsi pienellä spa-illalla, lue se kirja jonka lukemisesta olet jo pitkään haaveillut, harrasta rauhassa itsellesi tärkeää juttua, kokeile joogaa tai mitä ikinä mielesi tekeekin.

Matkusta lähemmäs.

Matkustelu tuo useimmiten mieleen palmut, lentokentän ja vieraskielisen puheensorinan. Vaan matkustella voi myös vähän lähempänä kotia. Suomessa on ihan mielettömän ihania kaupunkeja ja kyliä, joissa vierailla vaikka viikonlopun aikana. Mun omia lemppareita on Turku ja Porvoo. Samoin naapurikaupungin kylpylä, läheinen luonnonpuisto ja muut vastaavat nähtävyydet ovat loistavia vaihtoehtoja, kun kaipaa pientä irtiottoa arjesta. 

Turisteile kotipaikassasi.

Uskon että jokaisella Suomen paikkakunnalla on annettavaa asukkailleen (ja turistille!), jos vain itse antaa sille tilaisuuden. Helsinki, Tampere ja muut isot kaupungit ovat oikeita kotikaupunkituristin unelmia, sillä nähtävää ja tehtävää varmasti riittää. Mutta kaikkein pienimmilläkin paikoilla on omat helmensä. Esimerkiksi upea kesäinen luonto tarjoaa roppakaupalla tekemistä. Miltä kuulostaisi vaikkapa telttaretki kavereiden kanssa, vaellus, pyöräreissu naapurikylään tai kesäinen kuvaussessio lähimetsässä? Mieti, mikä on spessua juuri sun asuinpaikassa, niin keksit ehkä uusia ideoita sun kesään.

Näe ystäviä.

Rentoutumisen ohella ystävät ovat toinen, erittäin erittäin tärkeä osa lomaa. Pyydä muutama hyvä ystävä yökylään, tai nähkää vaikka aamupalatreffeillä. Voitte järjestää pienen roadtripin kesäiseen Suomeen, lähteä uimaan tai tehdä noin miljoona muuta asiaa. Kesä on parasta aikaa toteuttaa kaikki ne upeat suunnitelmat, joita olette joskus pohtineet.

Ja lopuksi se kaikkein tärkein: Pidä hauskaa!

Tee asioita, joista just sä nautit. Tee valintoja, jotka tekevät sut onnelliseksi. Nauti kesäilloista ja niistä pienistä hetkistä, jotka tekee lomasta niin hauskan. Iloitse siitä, että saat viettää ihanan rentoa ja parasta kotikesää.

Viime aikoina luettua

Yksi kesäloman ihan ehdottomasti parhaita puolia on se, että on taas aikaa lukea! Mä oon käynyt tänä kesänä kirjastossa jo useammin, kuin koko menneenä lukuvuotena yhteensä. Se kertoo jo ehkä jotakin? Halusin jakaa nämä pari viime  aikoina luettua kirjaa teidän kanssanne, sillä ahmin näistä jokaisen lähes yhdeltä istumalta.

Carolly Erickson: Minä, Maria Antoinette - Historiallisesta aiheestaan huolimatta kyseessä on fiktiivinen teos, ei elämänkerta. Ihan joka sanaa ei siis voi ottaa totena, mutta pääpiirteissään kirjan tapahtumat (erityisesti poliittiset sellaiset) ovat tapahtuneet myös oikeassa elämässä. Ranskan vallankumous on yksi niistä historian tapahtumista, joka kiinnostavat mua kaikkein eniten, joten oli kiva ylläri löytää tämä kirjastosta. Hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen kirja, ja voisin suositella tätä erityisesti niille jotka muutenkin ovat kiinnostuneet historiasta. Mutta uskon että kirjoitustyyli tempaisee mukaansa myös sellaisen, joka koulun historiantunneilla lähinnä nukkui. Mutta yksi varoituksen sana: on raastavaa lukea kirjaa eteenpäin ja kiintyä sen hahmoihin, kun tietää jo valmiiksi mitä tuleman pitää.

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia - Täytyy myöntää, että tähän kirjaan en kunnolla päässyt kiinni. Päähenkilö ajelehti elämässään ilman mitään päämäärää, eikä päämäärää tuntunut missään vaiheessa löytyvänkään. Kirjakin tuntuu ajelehtivan päähenkilön mukana. Samalla Kissani Jugoslavia kuitenkin  koukuttaa, ja samalla se nosti esiin joitakin tärkeitä ja ajankohtaisia ongelmia. Miten esimerkiksi maahanmuuttaja-aikuisten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan voitaisiin parantaa?

Anne Tyler: Äkäpussi - Jotenkin ihan älyttömän pöhkö kirja, ei  sitä oikein muutenkaan voi kuvailla. Kirja haahuilee hieman samaan tapaan kuin Kissani Jugoslavia, mutta yleistunnelma on positiivisempi. Päähenkilö on aika symppis, ja toki juoneen on mahdutettu kiinnostava mies tai pari... En osaa päättää, mitä tästä kirjasta ajattelen, mutta yhden asian tiedän: Äkäpussi on loistavaa lukemista esimerkiksi laiturinnokkaan tai hitaaseen kesäloman aamupalahetkeen. Välillä tarvitsee näitä "välipalakirjoja", jotta jaksaa kahlata taas monimutkaisempiakin romaaneja.

Veljen rippijuhlissa

Välillä sitä tuntee itsensä vanhaksi. Esimerkiksi silloin, kun oma pikkuveli pääsee ripille. Siis se sama pikkuinen, jonka kasvamista on seurannut viimeiset 14 vuotta ja joka on yhtäkkiä jo ihan teini. Menin kotikotiin jo reippaasti ennen itse rippijuhlia, koska juhlien valmistelu (etenkin leipomisosuus) on mun mielestä melkein puolet koko hauskuudesta. Rakastan leipomista, ja oli hauskaa puunata kotia juhlakuntoon yhdessä sisarusten kanssa.

Itse juhlat oli ihan superkivat. Juhlakalu oli paljon rennomin huomion keskipisteenä, kuin mitä itse osasin olla omissa rippijuhlissani, ja nautti täysin siemauksin omasta spessupäivästään. Oli myös ihana nähdä nähdä kauempana asuvia isovanhempia, kun arkena tulee nähtyä niin kovin harvoin. Pienempänä vihasin juhlia, erityisesti niitä missä piti pukeutua juhlavasti, mutta nykyään oon ihan päinvastaista mieltä. Veli sai ihanat juhlat, ja mä oon iloinen että pääsin tulemaan tarpeeksi ajoissa auttaakseni leipomispuuhissa. Siitä osiosta aionkin kertoa lisää, sillä ruoka- ja leivontapostaukset on tasaisesti mun blogin tykätyimpiä postauksia. Uskon, että teitä kiinnostaa myös näiden juhlien sapuskat, vaikkei mulla varsinaisia reseptejä olekaan tällä kertaa tarjota.

Kakkuja oli tosiaan kahta laatua. Veli rakastaa kermakakkua, joten leivoin yhden valkosuklaa-mansikkakakun. Täytteessä oli samaa valkosuklaakermaa kuin tässä salmiakki-valkosuklaakakussa, ja lisäksi mansikkahilloa sekä tuoreita mansikoita (tuoreita laitoin hillon lisäksi väliin, ettei kokonaisuudesta tulisi ylimakea). Toisen kakun suhteen sain vähän vapaammat kädet, joten kokeilin täyttää suklaisen kakkupohjan suklaaganchella. Itse ganache onnistui loistavasti, mutta kakun täytteeksi sitä ei voi suositella. Maku oli kyllä hyvä, mutta ganache oli vaahdottamisen jälkkeenkin niin tymäkkää, että sen levittäminen vei pienen ikuisuuden. Ensi kerralla jotain helpommin levittyvää, kiitos. Ganachen lisäksi välissä oli ohut kerros appelsiinimarmeladia, joten lopputulos maistui hieman sacherkakulta.

Pakko sanoa suklaaganachesta vielä sen verran, että siitä saisi kyllä loistavia jälkiruokia. Jos siis tarjoilee herkun sellaisenaan eikä yritä pakottaa sitä kakun väliin. Aloinkin jo (hieman etuajassa) suunnittelemaan ensi joululle jonkinlaista jälkkäriä suklaagancheen liittyen...

Suolainen puoli oli siskojen hallussa, mutta mä hoidin makeaan pöytään vielä ison kasan minipavlovia. Marenkien päällä oli vaniljasokerilla maustettua kermaa, pari siivua tuoretta persikkaa ja osassa myös mustikoita. Jos kaipaatte helppoa mutta nättiä makeaa mihin tahansa juhliin, niin iso suositus näille! Marengit voi hyvin tehdä jo pari päivää etukäteen, ja itse juhlapäivänä niihin tarvitsee vain nostella lusikalla nokareet kermaa, ja iskeä kerman päälle muutama tuore hedelmälohko.

3 x raikas makuvesi

Varmasti kaikki ovat kuulleet sanottavan, että vesi on paras janojuoma. Ja niinhän se onkin. Musta on kuitenkin kiva tuunata mun vettä jotenkin, sillä etenkin kesäisin tuntuu usein siltä, että pelkkä vesi ei vain riitä. Ja onhan sitä paljon kivempi juodakin, kun mukana on vähän makua. Mun jääkaapista löytyy lähes aina pullollinen jollakin tapaa maustettua vettä, ja silloinkin kun ei löydy, niin lisään vähintään sitruunaviipaleen lasiini makua tuomaan.

Jaoin tuohon alle mun kolme lemppari makuparia, poimikaa siitä vinkit omiin vesipulloihinne. Ja jos tuntuu, että pelkällä vedellä ei pärjää, niin kurkatkaa täältä juomakesän muut ohjeet. Uusia reseptejä ilmestyy joka sunnuntai heinäkuun loppuun asti.

3 x raikas makuvesi

Makuvesi 1: omena-kaneli

Makuvesi 2: kurkku-minttu

Makuvesi 3: mansikka-sitruuna

Tähän voisi halutessaan laittaa myös minttua

Tee näin: Pilko haluamasi ainekset lasiin tai pulloon, ja lisää kylmä vesi. Anna hautua jonkin aikaa. Itse tykkään tehdä veden valmiiksi illalla, ja juoda sitä sitten seuraavana päivänä, mutta maku tarttuu kyllä nopeamminkin. 

Pirteä kuusenkerkkäjuoma

Tästä alkaa Revontulipalon juomakesä! Viime kesänä jaoin kerran viikossa jäätelöreseptejä, ja tänä vuonna on erilaisten kesäjuomien vuoro. Uusia juomaohjeita ilmestyy kesä- ja heinäkuun ajan joka sunnuntai, joten pysykääs kuulolla jos kaipaatte vaihtelua tai uusia ideoita kesän juomiin. Kaikki sarjan juomaohjeet tulevat löytymään myös tagin juomakesä alta, joten ne on helppo löytää vielä kesän lopullakin.

Mun on tehnyt jo pitkään mieli tehdä kuusenkerkästä jotakin, joten mikäpä olisikaan parempi tapa potkaista juomakesä käyntiin, kuin jakaa pirteän kuusenkerkkäjuoman ohje teidän kanssanne. Etelässä asuvilla alkaa olla jo kiire, jos tätä haluaa valmistaa, mutta pohjoisemmassa kuusenkerkkäkausi taitaa olla vasta aluillaan.

Ja pieni vinkki vielä: jos teet juomaa isomman satsin, niin jääpalat kannattaa tehdä veden sijaan kuusenkerkkähaudukkeesta tai sitruunavedestä, sillä muuten viimeisille jää pelkkää laimeaa litkua. Veteen tehdyt jääpalat nimittäin laimentavat juoman nopeasti.

Pirteä kuusenkerkkäjuoma (4:lle)

Tarvitset:

jääpaloja

4 dl kuusenkerkkää

6 dl vettä

1 dl sokeria

sitruunakivennäisvettä

Tee näin:

1. Laita jääpalamuottiin vettä, ja pistä se pakastimeen vaikka jo edellisenä iltana. Jos haluat, voit laittaa osaan jääpaloista myös kuusenkerkkää koristeeksi.

2. Huuhtele kuusenkerkät ja laita ne kattilaan. Lisää mukaan vesi ja kuumenna kiehuvaksi. Siirrä kattila sen jälkeen pois levyltä, ja anna jäähtyä rauhassa. Siivilöi lopuksi kuusenkerkät pois.

3. Kuusenkerkkäsiirappia varten tarvitset desin sokeria, ja puoli desiä juuri valmistamaasi kuusenkerkkähauduketta. Laita ainekset paistinpannulle, ja kuumenna koko ajan sekoittaen. Anna seoksen poreilla noin minuutin ajan, ja ota se sitten pois levyltä.

4. Nyt päästään itse juoman valmistamiseen. Ota kannu, ja kaada sen pohjalle siirappia. Itse pidän enemmän sokerittomista juomista, joten lisäsin vain noin puolet siirapista ja laitoin loput sivuun niin, että jokainen voi halutessaan lisätä makeutusta omaan juomaansa.

5. Kaada kuusenkerkkähauduketta suurin piirtein kannun puoliväliin (meillä meni noin 4 dl) ja sekoita hyvin jotta siirappi liukenisi siihen. Kippaa joukkoon jääpalat, ja lisää lopuksi sitruunakivennäisvettä sen verran mitä kannuun mahtuu (meillä meni noin 3 dl). Nauti.

Parhaiten tämä juoma maistuu aurinkoisena kesäpäivänä, juuri silloin kun tuntuu että voisi vaikka läkähtyä kuumuuteen.

Psst! Kuusenkerkkä on siis se kuusen oksien kärkiin keväisin ilmestyvä kirkkaan vaaleanvihreä osa.

Hello, June

Mun lempikuukausi on täällä! Vaikka syksy on mun lemppari vuodenaika, niin kesäkuu on ehdottomasti yksittäinen lempikuukausi. Siihen tiivistyy jotenkin niin paljon hauskuutta: koulut on just loppuneet ja on rento lomafiilis. Synttärit ja juhannus ja pari reissua piristävät lomailijan mieltä, ja ulkona tuoksuu kesä. 

Tavalliseen tapaan mulla on kauheasti suunnitelmia kesälle, toivottavasti ehdin toteuttamaan niistä mahdollisimman monta. Yksi teitäkin mahdollisesti kiinnostava juttu on uusi postaussarja, jonka ensimmäinen osa ilmestyy ylihuomenna (eli sunnuntaina). Viime kesänä postailin erilaisia jäätelöohjeita, joten tänä vuonna on jonkin muun vuoro... Mutta reseptejä siis luvassa tälläkin kertaa!

Kokkailun ohessa mun isoimmat tavoitteet tälle kuulle on viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkona, ja nähdä ystäviä muutenkin kuin isossa porukassa. Vaikka rakastan isossa porukassa hengaamista, ja saan niistä illanistujaisista paljon energiaa, niin pienemmällä poppoolla keskustelu usein menee paljon syvemmälle. Ne on niitä tilanteita, kun oikeasti pääsee tutustumaan ihmiseen. Pienen poppoon tapaamisia siis lisää.

Mutta vaikka mulla on jos jonkinlaista suunnitelmaa kesälle, niin kaikkein parasta on se kiireetön oleilu. Ei kiirettä mihinkään ja voi vain nauttia olostaan. Tällaisia hetkiä mä toivon mun kesälle mahdollisimman monta, ja siksi en aio ottaa stressiä mun suunnitelmien toteutumisesta; toteutetaan jos siltä tuntuu, ja jätetään väliin jos jokin muu tuntuu tärkeämmältä. Rennoin fiiliksin mennään.

Ihanaa kesäkuuta teille tyypit!